Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle joka vaalikausi tulevaisuusselonteon, jonka tarkoituksena on tunnistaa päätöksenteon kannalta tärkeitä, tulevaisuudessa erityistä huomiota vaativia asioita. Selonteko toimii keskustelunavauksena seuraaville vuosille. Tulevaisuusselonteko on annettu vuodesta 1993 alkaen.

Tulevaisuuselonteko laaditaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osa koostuu ministeriöiden yhteisestä tulevaisuustyöstä, jonka tehtävänä on rakentaa ymmärrystä tulevaisuuden kehityskuluista. Toinen osa avaa jonkin tai joitakin tulevaisuustyössä esiin nousseista ilmiöistä sekä niiden mahdollisia ratkaisuja.

Eduskunnan kanssa käytävä tulevaisuusdialogi liittyy sekä ministeriöiden tulevaisuustyöhön että hallituksen valitsemaan kärkiteemaan. Valtioneuvosto valmistelee pääministeri Orpon hallituksen tulevaisuusselonteon eduskunnan ponsien mukaisesti. 

Tulevaisuusselonteon ensimmäinen osa on laaja-alainen skenaariotyö, jossa katsotaan 20 vuotta tulevaisuuteen ja tunnistetaan eri kehityskulkujen vaikutuksia Suomeen ja niihin varautumista. Epävarmuutta aiheuttavat muun muassa suurvaltojen väliset jännitteet ja niiden strateginen kilpailu, maailmantalouden riskit, ilmaston lämpeneminen sekä teknologinen kehitys.  

• Tulevaisuusselonteon 1. osa kokoaa yhteen vaihtoehtoisia kehityskulkuja, niiden vaikutuksia Suomeen sekä varautumista | tiedote 18.9.2025

Toimintaympäristöanalyysi luo pohjan tulevaisuusselonteolle

Tulevaisuusselonteon 2023–2027 ensimmäisen osan toimintaympäristöanalyysissä käsitellään Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia geopoliittisia, taloudellisia, ympäristöllisiä, yhteiskunnallisia, teknologisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia sekä niiden vaikutuksia.

Analyysi on tarkoitettu hallituksen ja koko valtioneuvoston strategisen päätöksenteon tueksi. Jaettu ymmärrys strategisen toimintaympäristön kokonaiskuvasta tukee valtioneuvoston päätöksenteon yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja pitkäjänteisyyden toteutumista.

Toimintaympäristöanalyysi ei edusta hallituksen tai ministeriöiden virallista kantaa tai näkemyksiä. 

Tulevaisuusselonteon toinen osa

Tulevaisuusselonteon toinen osa käsittelee hallituksen valitsemaa kärkiteemaa. Tulevaisuusselonteon toisessa osassa hallitus voi tehdä poliittisia linjauksia ja nostaa tärkeimpinä pitämänsä tulevaisuuskysymykset jatkokäsittelyyn. Selonteolle on asetettu poliittinen ohjausryhmä.

Selontekoa voidaan hyödyntää riskienhallinnan, varautumisen, tilannekuvan ja yleisemmin ministeriöiden ja hallituksen päätöksenteon valmistelussa sekä erilaisten tutkimustarpeiden tunnistamisen välineenä.

Tulevaisuusselonteon valmistelu luo ennakoivaa toimintakulttuuria ja vahvistaa valmiuksia toimia yhä epävakaammassa ja monimutkaisemmassa maailmassa. 

Tulevaisuusselonteon toinen osa annetaan eduskunnalle sen kevätistuntokaudella 2026. Eduskunnan kevätistuntokausi kestää helmikuusta kesäkuuhun.

• Aiempia tulevaisuusselontekoja | Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto