Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko

Valtioneuvosto antaa eduskunnalle joka vaalikausi tulevaisuusselonteon, jonka tarkoituksena on tunnistaa päätöksenteon kannalta tärkeitä, tulevaisuudessa erityistä huomiota vaativia asioita. Selonteko toimii keskustelunavauksena seuraaville vuosille. Tulevaisuusselonteko on annettu vuodesta 1993 alkaen.

Selonteko tarjoaa aineksia laajempaan yhteiskunnalliseen keskusteluun. Eduskunnan kanssa käytävä tulevaisuusdialogi liittyy sekä ministeriöiden tulevaisuustyöhön että hallituksen valitsemaan kärkiteemaan.

Tulevaisuusselonteon laadinta

Tulevaisuuselonteko laaditaan kahdessa osassa. Ensimmäinen osa koostuu ministeriöiden yhteisestä tulevaisuustyöstä, jonka tehtävänä on rakentaa ymmärrystä tulevaisuuden kehityskuluista. Toinen osa avaa jonkin tai joitakin tulevaisuustyössä esiin nousseista ilmiöistä sekä niiden mahdollisia ratkaisuja.

Ministeriöiden yhteisellä ennakointityöryhmällä on keskeinen rooli tulevaisuusselonteon ensimmäisen osan laatimisessa. Valtioneuvoston kanslia koordinoi ryhmän työtä, ja ministeriöiden edustajat osallistavat hallinnonalojensa ja verkostojensa asiantuntijoita. Yhteistyötä tehdään myös kansallisen ennakointiverkoston, kansallisten ja kansainvälisten asiantuntijoiden sekä EU-ennakointiverkoston ja Ennakointiluotsin kanssa.

Tulevaisuusselonteko 2023–2027

Valtioneuvosto on aloittanut pääministeri Orpon hallituksen tulevaisuusselonteon valmistelun eduskunnan ponsien mukaisesti.

Tulevaisuusselonteon ensimmäisessä osassa tuotetaan valtioneuvoston yhteinen ennakointi- ja toimintaympäristötieto. Yhteinen näkemys ulkoisen toimintaympäristön kokonaiskuvasta sisältää tulevaisuuden kehitykseen liittyvän epävarmuuden käsittelyn:

• Suomen tulevaisuuteen vaikuttavien muutostekijöiden sekä epävarmuustekijöiden tunnistaminen sekä niiden analysointi ja kuvaus 
• vaihtoehtoiset kehityskulut eli skenaariot tulevaisuuteen vuoteen 2045 sekä niiden vaikutukset ja niihin varautuminen.

Selonteon ensimmäinen osa muodostaa pohjan ministeriöiden yhteiselle ja jatkuvalle ennakoinnille sekä toimintaympäristön seurannalle. Selonteon valmistelu rakentaa yhteistä ymmärrystä tulevaisuuden haasteista ja mahdollisuuksista sekä parantaa strategisen suunnittelun ja päätöksenteon mahdollisuuksia kaikilla hallinnon aloilla ja tasoilla.

Tulevaisuusselonteon toinen osa käsittelee hallituksen valitsemaa kärkiteemaa. Tulevaisuusselonteon toisessa osassa hallitus voi tehdä poliittisia linjauksia ja nostaa tärkeimpinä pitämänsä tulevaisuuskysymykset jatkokäsittelyyn. Selonteolle on asetettu poliittinen ohjausryhmä.

Selontekoa voidaan hyödyntää riskienhallinnan, varautumisen, tilannekuvan ja yleisemmin ministeriöiden ja hallituksen päätöksenteon valmistelussa sekä erilaisten tutkimustarpeiden tunnistamisen välineenä.

Tulevaisuusselonteon valmistelu luo ennakoivaa toimintakulttuuria ja vahvistaa valmiuksia toimia yhä epävakaammassa ja monimutkaisemmassa maailmassa.

Tulevaisuusselonteon toimintaympäristöanalyysi

Tulevaisuusselonteon 2023–2027 ensimmäisen osan toimintaympäristöanalyysissä käsitellään Suomen tulevaisuuteen vaikuttavia geopoliittisia, taloudellisia, ympäristöllisiä, yhteiskunnallisia, teknologisia ja lainsäädännöllisiä muutoksia sekä niiden vaikutuksia.

Analyysi on tarkoitettu hallituksen ja koko valtioneuvoston strategisen päätöksenteon tueksi. Jaettu ymmärrys strategisen toimintaympäristön kokonaiskuvasta tukee valtioneuvoston päätöksenteon yhtenäisyyden, johdonmukaisuuden ja pitkäjänteisyyden toteutumista.

Toimintaympäristöanalyysi ei edusta hallituksen tai ministeriöiden virallista kantaa tai näkemyksiä.