Barn och ungas röst i Europa

Projektet Barn och ungas röst i Europa

OM016:00/2021 Projekt

Målet med projektet är att stödja barns och ungas deltagande i beslutsfattandet på nationell nivå. Avsikten är att utveckla metoder, samla god praxis och producera utbildningsmaterial samt tillhandahålla myndigheter utbildning om barns deltagande och delaktighet. Projektet ingår i det gemensamma europeiska CP4Europe-projektet som samordnas av Europarådet.

Projektets basuppgifter Pågår

Projektets nummer OM016:00/2021

Projektets arrangör justitieministeriet

Mandattid 1.3.2021 – 30.4.2023

Datum för tillsättande 1.3.2021

Förhållande till regeringsprogrammet

Marin

Strategiset kokonaisuudet Den trygga rättstaten Finland

Tavoite Demokratin, delaktigheten och förtroendet för samhällsinstitutionerna förstärks

Strategiset kokonaisuudet Ett rättvist, jämlik och inkluderande Finland

Tavoite Barn- och familjeanpassning främjas

Strategiset kokonaisuudet Kunnandets, bildningens och innovationernas Finland

Tavoite Barnen och de unga mår bra

Kontaktperson
Liisa Männistö, Erityisasiantuntija
tel. +358 295 150 231
[email protected]

Mål och resultat

Det huvudsakliga målet för Finlands nationella delprojekt är att utveckla metoder, samla god praxis och producera utbildningsmaterial samt tillhandahålla utbildning om barns deltagande. Delprojektets funktioner och mål har en nära koppling till det nationella demokratiprogrammet och genomförandet av den nationella barnstrategin.

Sammandrag

Målet med projektet är att stödja barns och ungas deltagande i beslutsfattandet på nationell nivå. Avsikten är att utveckla metoder, samla god praxis och producera utbildningsmaterial samt tillhandahålla myndigheter utbildning om barns deltagande och delaktighet. Projektet ingår i det gemensamma europeiska CP4Europe-projektet som samordnas av Europarådet.

Utgångspunkter

YK:n lapsen oikeuksien yleissopimus, useat muut ihmisoikeussopimukset ja perustuslaki velvoittavat viranomaisia toimiin, joilla lasten ja nuorten osallisuutta vahvistetaan ja tuetaan. YK:n lapsen oikeuksien komitea on Suomea koskevissa suosituksissaan korostanut erityistä tukea tarvitsevien tai muita heikommassa asemassa olevien lasten osallisuuden ja kuulemisen huomioimista. Suosituksissa kehotetaan kiinnittämään huomiota erityisesti etnisiin vähemmistöihin, maahanmuuttajataustaisiin lapsiin ja turvapaikkaa hakevien lasten oikeuksiin sekä lasten mielipiteiden kunnioittamiseen tai lasten laitoshoidon kysymyksiin.

Euroopan neuvosto julkaisi vuonna 2016 arviointityökalun, jonka avulla jäsenmaat voivat mitata edistystään lasten ja alle 18-vuotiaiden nuorten osallistumisesta annetun ministerikomitean suosituksen CM/Rec(2012)2 toimeenpanossa. Oikeusministeriö toteutti vuonna 2019 hankkeen arviointityökalun pilotoimiseksi Suomessa ja julkaisi keväällä 2020 arviointiraportin ”Kuullaan, mutta ei kuunnella” – Lasten osallistumisoikeudet Suomessa.

Arviointiraportin mukaan kehittämistarpeita on tunnistettu muun muassa lapsivaikutusten arvioinnissa ja jälkikäteisseurannassa niin säädösvalmistelun kuin hallinnon päätöksenteon osalta. Keskeiset kehittämiskohteet liittyvät kuulemistapojen lapsiystävällisyyteen ja lapsen edun periaatteen huomioon ottamiseen. Erityisesti pienille lapsille, erilaisia kommunikaatiotapoja tarvitseville ja eri kieliryhmiin kuuluville lapsille soveltuvia käytäntöjä tarvitaan lisää. Lasten parissa toimivien ammattiryhmien yleistä tietoisuutta lapsen oikeuksista tulisi vahvistaa ja lapsen oikeuksiin liittyvää koulutusta tulisi tehostaa sekä perus- että täydennyskoulutuksen osalta.

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa linjataan, että demokratiakasvatusta ja nuorten osallisuutta ja kuulemisvelvoitetta on vahvistettava. Hallitusohjelman mukaisesti kansalliseen demokratiaohjelmaan on kirjattu tavoitteeksi lisätä lasten ja nuorten parissa toimivien viranomaisten tietoisuutta lasten ja nuorten yhdenvertaiseen osallistumiseen liittyvistä oikeuksista, velvollisuuksista ja menetelmistä.

Kansallisen lapsistrategian mukaan lasten mahdollisuudet olla osallisina, tulla kuulluksi, saada tietoa sekä toimia aktiivisena ja osaavana yhteiskunnan jäsenenä tulee turvata kattavasti ja ikätason mukaisesti. Tällä hetkellä lasten osallisuus ja kuuleminen ovat hajanaisia eivätkä toteudu kaikessa lapsia koskevassa päätöksenteossa. Ongelmana on myös se, että osa lapsista jää toistuvasti huomiotta ja kuulematta.

Vuosille 2020-2023 asetetun valtakunnallisen nuorisotyön ja -politiikan ohjelman (VANUPO) linjausten mukaan nuorille suunnattuja yhteiskunnallisen osallistumisen välineitä tulee kehittää. Nuorten oikeus osallistua ja tulla kuulluiksi heitä koskevissa asioissa ei aina toteudu kaikessa päätöksenteossa tai lainvalmistelussa. Erityisesti etnisiin, kieli- ja kulttuurivähemmistöihin kuuluvien nuorten, vammaisten nuorten ja ns. NEET-nuorten yhteiskunnalliseen osallistumiseen ja vaikuttamiseen liittyy yhdenvertaisuuden näkökulmasta haasteita.

Mer om ämnet