Utredning om behoven att ändra förvaltningsrepresentationen, utredare

Mål och resultat

Selvityksessä tulee arvioida, millaisin edellytyksin tai reunaehdoin henkilöstön hallintoedustuksen työntekijöiden määrään perustuvaa soveltamisalaa olisi mahdollista laskea nykyisestä. Mahdollisten juridisten reunaehtojen lisäksi selvityksessä tulee kiinnittää huomiota siihen, miten henkilöstön hallintoedustus olisi käytännön näkökulmasta sovitettavissa henkilöstömäärältään nykyistä pienempien yritysten erilaisiin johtamis- ja päätöksentekoelimiin.

Selvitykseen tulee sisältyä katsaus siitä, miten henkilöstön hallintoedustus on järjestetty muissa pohjoismaissa (Ruotsi, Tanska, Norja). Mahdollisuuksien mukaan olisi tehtävä selkoa myös siitä, millaisia käytännön näkökulmia hallintoedustuksen järjestämiseen liittyy (esim. miten henkilöstön hallintoedustus on onnistuttu sisällyttämään osaksi em. maissa olevien yritysten päätöksentekojärjestelmiä ja onko kyseisten maiden hallintoedustusjärjestelmissä joitakin sellaisia erityispiirteitä, jotka poikkeavat suomalaisesta hallintoedustusmallista ja erityisesti sellaisia, jotka selittävät hallintoedustuksen soveltumista myös pienempiin yrityksiin)?

Selvityksessä tulee vastata seuraaviin kysymyksiin:
- onko henkilöstön hallintoedustuksen soveltamisalarajan laskemiselle joitakin juridisia reunaehtoja (esim. yhtiöoikeudellisia tai työoikeudellisia)?
- voiko asiaan liittyä yrityksen johdon ja omistajan asemaan liittyviä erityiskysymyksiä?
- millä tavalla nykyistä laajempi henkilöstön osallistuminen yritysten hallintoon soveltuisi osaksi erilaisten yritysten johtamis- ja päätöksentekojärjestelmiä (esim. perheyritykset, yrittäjävetoiset yritykset ja konsernisuhteet)?
o onko esitettävissä arviota pienempien, alle 150 työntekijän yrityksissä käytössä olevista päätöksentekoelimistä, joissa hallintoedustus olisi mahdollista toteuttaa?
o olisiko hallintoedustus suoraan istutettavissa yritysten olemassa oleviin päätöksentekoelimiin vai voisiko hallintoedustuksen toteuttaminen muuttaa olemassa olevia päätöksentekomenettelyitä?
- millaisia vaikutuksia olisi sillä, että hallintoedustus olisi otettava käyttöön henkilöstömäärältään nykyistä pienemmissä yrityksissä (esim. taloudelliset, operatiiviseen toimintaan liittyvät tai muut käytännön vaikutukset)?
- löytyykö selvityksen perusteella jotakin olosuhteista tai lainsäädännöstä johtuvaa piirrettä, joka perustelisi soveltamiskynnyksen asettamista muulle kuin nykyiselle tasolle?

Selvitystyössä perehdytään kirjalliseen aineistoon ja toteutetaan tarpeen mukaan keskusteluita ja haastatteluita sellaisten henkilöiden kanssa, jotka tuntevat erikokoisten yritysten johtamis- ja päätöksentekokäytäntöjä ja hallintoedustusjärjestelmiä.

Työmarkkinajärjestöjen ja Suomen yrittäjien näkemykset tulee selvitystyön aikana kartoittaa järjestöjä kuullen. Selvitystyön tuloksista laaditaan kirjallinen raportti.

Sammandrag

Työministeri Arto Satonen on nimennyt varatuomari Jukka Ahtelan selvityshenkilöksi.

Utgångspunkter

Pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaan vuonna 2022 uudistetun yhteistoimintalain mahdollisia muutostarpeita arvioidaan puoliväliriihessä mm. hallintoedustuksen osalta. Kirjauksella on tarkoitettu ennen kaikkea sen selvittämistä, olisiko yhteistoimintalaissa määriteltyä hallintoedustuksen soveltamisrajaa mahdollista laskea nykyisestä 150:stä ja jos olisi, millaisilla mahdollisilla reunaehdoilla. Juridisten reunaehtojen lisäksi hallintoedustuksen toteuttamiseen voi liittyä erilaisia käytännön kysymyksiä, jotka olisi osattava ottaa huomioon lainsäädännön muutostarpeita arvioitaessa. Yrityksissä voi olla perustettuna hyvinkin erilaisia päätöksenteko- ja johtamisjärjestelmiä riippuen yritysten koosta, toimintatavoista ja toimintakulttuurista.