Justitieminister Anna-Maja Henrikssons tal under Advokatdagen i Helsingfors 17.1.2020

Hyvät kuulijat, bästa åhörare,

Vaikuttaa hieman siltä, että tämä pimeä talvi tuo mukanaan synkkiä ajatuksia. Olen kuitenkin hyvin iloinen, että sain kutsun tulla tänne Asianajajapäivään puhumaan. Ehkä voinkin jakaa teille vähän valoisempia ajatuksia tässä puheessa.

Jag vill tacka Advokatförbundet som har lyft ansvarsfullhet och rättsstaten till diskussion idag. Ni advokater har en central roll i förverkligandet av rättsordningen och rättsvården. Kiitos Asianajajaliitolle, joka on nostanut vastuullisuuden ja oikeusvaltion tämän päivän teemoiksi.

Oikeusvaltioperiaatteen merkitystä ei voi liikaa korostaa. Jos sen toteutumisessa on puutteita, se näkyy merkittävällä tavalla yhteiskunnassa. Usein oikeusvaltioperiaate mielletään abstraktiksi ylätason periaatteeksi, mutta haluan itse korostaa ja tuoda esille sen käytännön merkitystä. Oikeusvaltioperiaate takaa sen, että lait säädetään läpinäkyvällä ja demokratiaa kunnioittavalla tavalla, julkisen vallan laajuus ja valtaoikeudet on sidottu lakiin ja mielivallan käyttöä on pyritty mahdollisimman hyvin estämään. Lait ovat saatavilla ja lainsäädäntö ennakoitavaa ja ymmärrettävää. Tuomiovaltaa käytetään riippumattomassa tuomioistuimessa, joka ei ole ulkopuolisen ohjauksen alaisuudessa, ei hallituksen eikä oikeusministerin. Tämä ei ole aina kansalaisille aivan selvää.

Oikeusvaltio ei ole tärkeä vain yksilölle. Oikeusvaltion toimivuus on hyvin keskeistä myös elinkeinotoiminnalle. Kun yritys esimerkiksi miettii toimintansa laajentamista uuteen maahan, on riskiarviossa tärkeä miettiä voiko viranomaisiin ja sopimuksiin luottaa, saako elinkeinoharjoittaja riitatilanteessa asiansa puolueettoman tuomioistuimen käsiteltäväksi tai voiko valtio tehdä mielivaltaisia päätöksiä jopa toiminnan haltuun ottamisesta.

Den europeiska rättsstatsprincipen och de hot och utmaningar den möter har diskuterats en hel del under de senaste åren. Inte utan orsak. Rättsstatsprincipen är en av EU:s grundläggande värderingar. Alla medlemsstater har i samband med medlemskap också bundit sig till att följa och främja rättsstatsprincipen.

Oikeusvaltioperiaatteen vahvistaminen oli yksi Suomen juuri päättyneen EU- puheenjohtajuuskauden prioriteeteista. Vastaanotto on ollut hyvin positiivista ja Suomea on kiitetty teeman esille nostamisesta. Minulla oli ilo puheenjohtajuuskauden aikana nostaa tämä asia oikeusministerien pöydälle. Tämä oli ensimmäinen kerta, kun tästä asiasta keskusteltiin oikeusministerien kesken. Tämä oli kaikkien mielestä hyvä ja sovimme, että jatkamme näitä keskusteluja säännöllisesti. Oikeusvaltioperiaatteen turvaaminen ja vahvistaminen on nyt tunnistettu koko EU:n tasolla yhteiseksi tavoitteeksi ja tulevien vuosien painopisteeksi.

Bästa publik,

I Finland har vi alltid värnat om rättsstatsprincipen. Vårt land har utvecklats med rättsstatsprincipen som utgångpunkt. Även om Finland har fått tack för framgår, är det samtidigt klart att vi måste fortsätta arbeta för rättsstaten. Det arbetet har regeringen bundit sig till, och det syns i såväl regeringsprogrammet som i mitt arbete som justitieminister.

Hyvä yleisö,

Suomessa oikeusvaltioperiaate on tuntunut lähes itsestään selvältä periaatteelta. Maatamme on rakennettu oikeusvaltioperiaatteeseen nojaten ja sitä vahvistaen. Vaikka kansainvälisesti vertailtuna Suomi saa kiitosta monista onnistumisista, on kuitenkin ilmeistä, että tässä edelleen tehtävää. Hallitus on tähän sitoutunut ja tämä näkyy myös hallitusohjelmassa.

Oikeusturvan toteutuminen on asia, johon meidän tulee panostaa ja sitä hallitus myös tekee. Kyseessä on laaja kokonaisuus, jossa työtä täytyy tehdä pitkäjänteisesti. Helppoja ratkaisuja ei ole. Asianajajaliitto on tänään voimakkaasti ottanut kantaa oikeudenhoidon toimivuuteen Suomessa. Asia on tärkeä. Samalla Asianajajaliiton oikeudenhoidon tilaa koskevan kritiikin kärkevyys on jokseenkin yllättävää. Oikeudenhoitoa, kuten koko yhteiskuntaa yleensä, rakennetaan parhaiten yhteistyöllä ja vuoropuhelulla.

Myös kannanoton ajoitus on hieman yllättävä. En nimittäin voi tässä yhteydessä olla toteamatta, että pitkän tauon jälkeen, tämän hallituksen toimesta, oikeudenhoitoon vihdoin panostetaan tässä maassa. Oikeusministerinä olen tähän hyvin tyytyväinen. Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan oikeudenhoidon ketjuun osoitettiin myös lisärahoitusta. Tämä suunnanmuutos ei ole tullut itsestään, vaan sen taustalla on ollut hyvin paljon työtä. Vuonna 2020 oikeusministeriön hallinnonalan määrärahataso on 23 miljoonaa euroa suurempi kuin edellisenä vuonna. Nämä panostukset ovat äärimmäisen tärkeitä, sillä meillä ei ole enää varaa säästää oikeusvaltion perustoiminnoista. Ja sitä tämä hallitus ei tee.

Tuomioistuimien pitkät käsittelyajat ovat haaste ja tähän tartutaan tällä hallituskaudella. Esimerkiksi rikosasioiden käsittelyyn panostetaan tänä vuonna 5 miljoonaa euroa lisää verrattuna aikaisempaan. Rikosasioiden käsittelyssä oikeusprosessin ketju on pitkä, ja jotta pullonkauloilta vältytään, onkin tärkeää, että tilannetta seurataan jatkuvasti. Tämän vuoden alussa otettiin merkittävä askel tuomioistuinten tulevaisuuden kannalta, kun Tuomioistuinvirasto aloitti toimintansa. Virasto vahvistaa tuomioistuinten riippumattomuutta ja nyt työn kehittämiseen ja suunnitteluun voidaan panostaa entistä paremmin.

Oikeusministeriö ja sisäministeriö ovat viime vuoden lopussa vastaanottaneet professori Matti Tolvasen selvitysmiesraportin, jossa koko rikosprosessiketjua ja sen toimijoita arvioidaan niin sanotun lean -ajattelun hengessä. Prosessien nopeuttamiseksi pyritään poistamaan kitkaa ja pullonkauloja. Tolvanen nostaa esiin useita erilaisia keinoja tehostaa ja nopeuttaa rikostutkintaa ja rikosasioiden tuomioistuinkäsittelyä. Osa niistä on lainsäädännöllisiä mutta osa on toteutettavissa toimintatapoja kehittämällä ja yhteistyötä parantamalla. Yhtä maailman muuttavaa viisasten kiveä prosessien nopeuttamiseen meillä ei ole mutta useita yksittäisinä askelina pieniä muutoksia tekemällä on mahdollista saada aikaan näkyviä ja vaikuttavia parannuksia.

Rikosprosessin kestojen lyhentämiseksi on esitetty ratkaisuksi myös oikeusavustajien päivystysjärjestelmää. Sen tarvetta on korostettu niin kansallisessa kuin kansainvälisessä keskustelussa. Päivystysjärjestelmän rakentaminen aloitetaan tänä vuonna. Tavoitteena on luoda tehokas ja hyvin toimiva päivystysjärjestelmä, joka palvelee paitsi asianosaisia myös esitutkinnan toimittamista kokonaisuudessaan. Järjestelmä on tarkoitus ottaa käyttöön ensi vuoden aikana.

Mielestäni yksi merkittävimmistä haasteista oikeusturvan kannalta koskee oikeudenkäyntikuluja, joiden määrän jatkuva nousu näyttää nostaneen etenkin yksityishenkilöiden ja pienten yritysten kynnystä viedä aiheellisiakin juttuja tuomioistuimeen. Oikeudenkäyntiin liittyvällä kuluriskillä on olennainen merkitys oikeusturvan saatavuuden näkökulmasta. Hallitus selvittääkin parhaillaan oikeudenkäyntikulujen määräytymisperusteita muun muassa tämän kynnyksen alentamiseksi.

Oikeusturvan parantamiseksi on myös tärkeää, että alalla toimivat ihmiset voivat hyvin. Valitettavasti Suomessa on pitkään ollut valloillaan trendi, jossa juristien ja asianajajien pitkät työpäivät ja korkea kuormitus ovat olleet enemmän sääntö kuin poikkeus. Oikeusministerinä pyrin tekemään kaikkeni, jotta edellytykset tehdä töitä ja voida hyvin ovat olemassa. Toivonkin myös, että Asianajajaliitto yhä tiukemmin tarttuu toimeen sen puolesta, että työhyvinvointiin panostetaan entistä enemmän, että erityisesti nuoret juristit eivät aja itseään loppuun ensimmäisinä työvuosinaan ja että naisilla on mahdollisuus sekä hankkia perhe että edetä urallaan vaativampiin tehtäviin. 

Asianajajilla on tärkeä rooli yhteiskunnassa. Yhdessä pidämme oikeusvaltiosta huolta. Toivotan teille oikein antoisaa asianajajapäivää. Med dessa ord vill jag önska er en god fortsättning på dagen.