Valtioneuvoston yleisistunto 8.9.2016

Luettelossa ovat valtioneuvoston julkiset päätökset ja ratkaisuehdotukset tasavallan presidentille.

HALLITUKSEN ESITYKSET

Valtioneuvosto antoi 8.9.2016 eduskunnalle seuraavat hallituksen esitykset:

Hallituksen esitys (HE 129/2016 vp) eduskunnalle laeiksi ajoneuvoliikennerekisteristä annetun lain, henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetun lain 28 §:n ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annetun lain 17 §:n muuttamisesta. Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ajoneuvoliikennerekisteristä annettua lakia. Lailla tehostettaisiin ajoneuvojen sähköisiä rekisteröintimenettelyitä ja sähköisen tiedon hyödyntämistä. Ajoneuvoliikennerekisteriin saisi jatkossa tallentaa rekisteri-ilmoituksen tekijän valtuuttamaa henkilöä koskevia tietoja. Ajoneuvoliikennerekisterin pitäjällä olisi ajokorttia ja muita kuljettajilta vaadittavia lupia myöntäessään oikeus saada poliisilta hakijan passivalokuva ja nimikirjoitusnäyte hakijan suostumuksella. Liikenteen turvallisuusvirasto saisi tallettaa ajoneuvoliikennerekisteriin tiedot erikoiskuljetusten liikenteenohjaajista. Ajoneuvoliikennerekisteriin ei saisi enää hakea erillistä kieltoa henkilötietojen luovuttamiseen, vaan väestötietojärjestelmään tehty turvakielto päivittyisi rekisteriin automaattisesti. Esityksessä ehdotetaan lisäksi muutettaviksi henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annettua lakia ja henkilötietojen käsittelystä Tullissa annettua lakia siten, että Liikenteen turvallisuusvirasto saisi Rajavartiolaitokselta ja Tullilta opetusluvan, taksinkuljettajan ajoluvan ja liikenneopettajaluvan myöntämiseen sekä autokoululupiin liittyvää soveltuvuusharkintaa varten tarvittavat rikostiedot. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017. (LVM neuvotteleva virkamies Kaisa Männistö 0295 342 918)

Hallituksen esitys (HE 130/2016 vp) eduskunnalle laeiksi työntekijän eläkelain, julkisten alojen eläkelain, työeläkevakuutusyhtiöistä annetun lain ja eräiden niihin liittyvien lakien muuttamisesta. Työntekijän eläkelakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostetaan ja vastaavasti työnantajien työeläkevakuutusmaksua lasketaan yhteensä 1,2 prosenttiyksikköä. Työntekijän työeläkevakuutusmaksua nostettaisiin 0,2 prosenttiyksikköä vuosina 2017 ja 2018 sekä 0,4 prosenttiyksikköä vuosina 2019 ja 2020. Työntekijän työeläkevakuutusmaksun 1,2 prosenttiyksikön korotusta ei lisättäisi työttömyysvakuutusrahaston maksun perusteena oleviin työ- ja ansiotuloihin. Lisäksi työeläkevakuutusyhtiöistä annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi siten, että työeläkevakuutusyhtiön hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenistä kolmannes valittaisiin palkansaajia ja kuudennes työnantajia edustavien keskusjärjestöjen ehdotuksesta. Samalla esityksessä ehdotetaan tehtäväksi muutamia teknisluonteisia tarkistuksia työeläkelakeihin. Ehdotetut muutokset liittyvät työmarkkinoiden keskusjärjestöjen tekemässä kilpailukykysopimuksessa sovittuun kokonaisuuteen. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.1.2017. (STM ylimatemaatikko Mikko Kuusela 0295 163 182)
Tiedote

Päätös peruuttaa eduskunnalle 14.4.2016 annettu hallituksen esitys laeiksi varhaiskasvatuksen asiakasmaksuista sekä varhaiskasvatuslain 13 §:n ja sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain muuttamisesta (HE 60/2016 vp). Hallitus on vuoden 2017 talousarvioesityksen valmisteluun liittyen päättänyt, että varhaiskasvatuksen maksuja alennetaan. Hallitus on päättänyt osana toimia työnteon kannustavuuden lisäämiseksi ja kannustinloukkujen purkamiseksi jättää toteuttamatta varhaiskasvatuksen maksujen korotukset. Eduskunnalle annettuun hallituksen esitykseen sisältyneet pienituloisille 2–3 hengen perheille kohdistetut maksujen kevennykset kuitenkin toteutetaan. Varhaiskasvatuksen maksut alenevat kaikkiaan arviolta 10 miljoonalla eurolla. Opetus- ja kulttuuriministeriö valmistelee tältä pohjalta uuden hallituksen esityksen varhaiskasvatuksen asiakasmaksulaiksi. (OKM hallitusneuvos Anne-Marie Brisson 0295 330 079)
Tiedote

VALTIONEUVOSTON ASETUKSET

Valtioneuvosto antoi 8.9.2016 seuraavat asetukset:

Valtioneuvoston asetus väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta. Asetukseen tehdään väestötietojärjestelmästä ja Väestörekisterikeskuksen varmennepalveluista annetun lain muuttamisesta (670/2016) johtuva lisäys hallinnollisista aluejaoista. Lainmuutoksella asetuksenantovaltuus siirrettiin valtiovarainministeriön asetuksen tasolta valtioneuvoston asetuksella annettavaksi, mistä syystä väestötietojärjestelmästä annetun valtioneuvoston asetuksen 28 §:ään siirretään tarkemmat säännökset hallinnollisten aluejakojen tallettamisesta väestötietojärjestelmään. Säännös vastaa voimassa olevan valtiovarainministeriön asetuksen sisältöä. Muutos on luonteeltaan lainsäädäntötekninen. Asetus tulee voimaan 1.10.2016. (VM lainsäädäntöneuvos Assi Salminen 0295 530 560)

VALTIONEUVOSTON PÄÄTÖKSET

Valtioneuvosto teki 8.9.2016 seuraavat päätökset:

Päätös myöntää Vaasan hallinto-oikeuden ylituomari Liisa Talvitielle ero oikeudenkäyntiavustajalautakunnan hallinto-oikeuksien ja erityistuomioistuinten tuomareiden keskuudesta tulevan oikeudenkäyntiavustajalautakunnan jäsenen tehtävästä 1.10.2016 alkaen ja nimetä hänelle seuraajaksi Helsingin hallinto-oikeuden hallinto-oikeustuomari Taina Pyysaari ja hänen henkilökohtaiseksi varajäseneksi markkinaoikeustuomari Markus Mattila 1.10.2016 lukien lautakunnan 31.12.2019 päättyväksi toimikaudeksi. (OM hallitussihteeri Mika Risla 0295 150 190)

Päätös myöntää vähemmistökielisen sanomalehdistön tukea Nyhetsbyrån FNB Ab:lle 440 000 euroa ruotsinkielisen uutispalvelun tuottamisen tukemiseen, Alma Media Kustannus Oy / Lapin Kansalle 40 000 euroa saamenkielisen uutisaineiston tuottamiseen sekä Karjalan kielen seura ry:lle 20 000 euroa karjalankielisen verkkojulkaisun julkaisukustannusten alentamiseen. Psykosociala Förbundet rf:n ja God Tid/Svenska pensionärsförbundetin hakemukset hylätään. (OKM hallitusneuvos Satu Paasilehto 0295 330 240)

Päätös oikeuttaa opetus- ja kulttuuriministeriö valtion puolesta luovuttamaan käypää arvoa alemmalla hinnalla valtion kokonaan omistaman CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy -nimisen osakeyhtiön omistuksesta 30 prosentin osuus eli 3 000 osaketta 14:lle yliopistolle ja 24:lle ammattikorkeakoululle sekä allekirjoittamaan osakkeiden luovuttamista koskevan luovutuskirjan ja muut luovutukseen liittyvät asiakirjat. (OKM neuvotteleva virkamies Esko Pyykönen 0295 330 395)
Tiedote 6.9.

Päätös muuttaa UHF-alueen kanavanippuihin A, B, C, D ja H (Digita Oy), VHF-alueen kanavanippuihin VHF A, VHF B ja VHF C (DNA Oy) sekä Pohjanmaan alueelliseen kanavanippuun (Elisa Oyj) myönnettyjä voimassa olevia verkkotoimilupia siten, että toimiluvat ovat voimassa 16.5.2017 saakka. UHF-alueen kanavanippuihin A ja F (Digita Oy), VHF-alueen kanavanippuihin VHF A, VHF B ja VHF C (DNA Oy) sekä Pohjanmaan alueelliseen kanavanippuun (Elisa Oyj) 12.11.2015 myönnettyjä ja 10.1.2017 voimaan tulevia verkkotoimilupia muutetaan siten, että toimiluvat tulevat voimaan vasta 17.5.2017. Kaikkia Brilliance Communications Oy:lle, MTV Oy:lle, Sanoma Media Finland Oy:lle, C More Entertainment Finland Oy:lle, Discovery Networks Finland Oy:lle, Fox International Channels Oy:lle, Discovery Communications Europe Ltd:lle, Eurosport SA:lle, NGC Europe Ltd:lle, Oy Viasat Finland Ab:lle, The Walt Disney Company Ltd:lle, Anvia Oyj:lle, MTV Networks Europe/Nickelodeon International Ltd:lle, KRS-TV r.f:lle ja När-TV r.f:lle myönnettyjä voimassa olevia ohjelmistotoimilupia muutetaan siten, että toimiluvat ovat voimassa 16.5.2017 saakka. Televisioverkkoyhtiö Norkring AS on kesäkuussa 2016 luopunut sille vuonna 2017 alkavalle toimilupakaudelle myönnetyistä verkkotoimiluvista kanavanippuihin B, C ja D. Tämän markkinaolosuhteissa tapahtuneen olennaisen muutoksen vuoksi vuonna 2017 alkavan verkko- ja ohjelmistotoimilupakauden kokonaisaikataulua on tarkoituksenmukaista muuttaa, jotta kolme valtioneuvostolle palautunutta kanavanippua ehditään myöntää uudelleen lain edellyttämässä menettelyssä ja verkko- ja ohjelmistotoimiluvanhaltijoille jää kohtuullinen aika valmistautua tulevaan toimilupakauteen. (LVM osastopäällikkö Mikael Nyberg 0295 342 474)

Periaatepäätös valtion kotouttamisohjelmasta - Hallituksen painopisteet vuosille 2016-2019. Valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta kotouttamisen kehittämisestä laatimalla kotouttamisen tavoitteet sisältävän valtion kotouttamisohjelman neljäksi vuodeksi kerrallaan. Valtioneuvosto teki ensimmäisen periaatepäätöksen valtion kotouttamisohjelmasta (VALKO I) 7.6.2012. Tässä ohjelmassa kuvattiin kotoutumisen ja hyvien etnisten suhteiden edistämispolitiikan poikkihallinnollinen kokonaisuus. Valtion kotouttamisohjelmassa vuosille 2016-2019 keskitytään pääministeri Sipilän hallitusohjelmaan perustuvaan neljään tavoitealueeseen: 1.Tuodaan maahanmuuttajien oman kulttuurin vahvuudet osaltaan vahvistamaan Suomen innovaatiokykyä, 2.Tehostetaan kotouttamista poikkihallinnollisesti, 3.Lisätään valtion ja kuntien välistä yhteistoimintaa kansainvälistä suojelua saavien vastaanotossa, 4.Kannustetaan avointa keskustelua maahanmuuttopolitiikasta, eikä rasismia sallita. (TEM vanhempi hallitussihteeri Juha-Pekka Suomi 0295 047 122)
Tiedote

Päätös asettaa valtuuskunta Yhdistyneiden Kansakuntien asuin- ja kestävän kaupunkikehityksen konferenssiin 17.-20.10.2016 Quitossa, Ecuadorissa ja oikeuttaa ympäristöministeriö nimeämään valtuuskunnalle tarvittavat lisäasiantuntijat ja avustajat. Valtuuskunnan puheenjohtaja on maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen, varapuheenjohtajat ovat suurlähettiläs Mika Koskinen Suomen suurlähetystöstä Limassa, ylijohtaja Helena Säteri ympäristöministeriöstä sekä yksikön päällikkö Tita Korvenoja ympäristöministeriöstä sekä jäsenet hallinto- ja kansainvälisten asiain johtaja Ismo Tiainen ympäristöministeriöstä, yksikönpäällikkö Juha Pyykkö ulkoasiainministeriöstä, asuntoneuvos Raija Hynynen ympäristöministeriöstä, erikoistutkija Jyri Juslen ympäristöministeriöstä, yliarkkitehti Harri Hakaste ympäristöministeriöstä, ylitarkastaja Niko Urho ympäristöministeriöstä, erityisavustaja Tea Usvasuo ympäristöministeriöstä, viestintäasiantuntija Ulla Ahonen ympäristöministeriöstä, tarkastaja Marjaana Kokkonen ulkoasiainministeriöstä, kehitysyhteistyön erityisasiantuntija Outi Myatt-Hirvonen Suomen suurlähetystöstä Limassa sekä Helsingin kaupungin apulaiskaupunginjohtaja Pekka Sauri. Valtuuskunnan asiantuntijat ovat koordinaattori Pekka Huovila Green Building Council Finlandista, toiminnanjohtaja Helena Laukko Suomen YK-liitosta, järjestöedustaja Alina Raiskila Dodosta, professori Eeva Furman Suomen ympäristökeskuksesta, tutkimusprofessori Miimu Airaksinen VTT:stä, toimitusjohtaja Helena Soimakallio Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry:stä, toimitusjohtaja Tarmo Pipatti Rakennusteollisuus RT ry:stä, osastopäällikkö Jenni Lautso SITO Oy:stä, arkkitehti Emma-Liisa Hannula, opetus- ja kulttuuriministeriön apurahatutkija sekä kaupallinen neuvonantaja Klaus Lüttjohann FINPROsta. (YM hallitussihteeri Charlotta von Troil 0295 250 364)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto päätti 8.9.2016 seuraavat nimitysasiat:

Valtioneuvosto myönsi lainsäädäntöneuvos Mikko Montolle virkavapautta lainsäädäntöneuvoksen virasta 1.1.2017-14.5.2020, kuitenkin enintään viran vakituisen haltijan virkavapauden ajaksi. (OM osastopäällikkö Sami Manninen 0295 150 318)

Vanhempi hallitussihteeri, oikeustieteen kandidaatti, varatuomari Sari Rapinoja ympäristöministeriön lainsäädäntöneuvoksen virkaan 1.11.2016 lukien. (YM henkilöstöpäällikkö Heidi Sederholm 0295 250 113)

VALTIONEUVOSTON RATKAISUEHDOTUKSET TASAVALLAN PRESIDENTILLE

EDUSKUNNAN VASTAUKSET

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti vahvistaisi seuraavat lait:

Laki oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä, veronkantolaki, apteekkiverolaki, laki työnantajan sairausvakuutusmaksusta, laki verotusmenettelystä annetun lain muuttamisesta, laki arvonlisäverolain muuttamisesta, laki eräistä vakuutusmaksuista suoritettavasta verosta annetun lain muuttamisesta, laki ennakkoperintälain muuttamisesta, laki tuloverolain muuttamisesta, laki korkotulon lähdeverosta annetun lain muuttamisesta, laki rajoitetusti verovelvollisen tulon verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki ulkomailta tulevan palkansaajan lähdeverosta annetun lain muuttamisesta, laki Pohjoismaiden Investointipankin, Pohjoismaiden projektivientirahaston, Pohjoismaiden kehitysrahaston ja Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiön palveluksessa olevien henkilöiden verottamisesta annetun lain muuttamisesta, laki verotustietojen julkisuudesta ja salassapidosta annetun lain muuttamisesta, laki Verohallinnosta annetun lain muuttamisesta, laki perintö- ja lahjaverolain muuttamisesta, laki arpajaisverolain muuttamisesta, laki varainsiirtoverolain muuttamisesta, laki kiinteistöverolain muuttamisesta, laki veronlisäyksestä ja viivekorosta annetun lain muuttamisesta, laki elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 8 ja 43 §:n muuttamisesta, laki lääkelain muuttamisesta, laki verotililain kumoamisesta, laki erillisellä päätöksellä määrättävästä veron- tai tullinkorotuksesta annetun lain 7 §:n 4 momentin kumoamisesta, laki eräiden yleishyödyllisten yhteisöjen veronhuojennuksista annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki verontilityslain muuttamisesta, laki tonnistoverolain 31 §:n muuttamisesta, laki eräiden asuntojen vuokraustoimintaa harjoittavien osakeyhtiöiden veronhuojennuksesta annetun lain 17 §:n muuttamisesta, laki yleisradioverosta annetun lain 5 §:n muuttamisesta, laki arvonimistä suoritettavasta verosta annetun lain 9 §:n muuttamisesta, laki valmisteverotuslain 47 §:n muuttamisesta, laki maataloudessa käytettyjen eräiden energiatuotteiden valmisteveron palautuksesta annetun lain 8 §:n muuttamisesta, laki autoverolain 65 §:n muuttamisesta, laki ajoneuvoverolain muuttamisesta, laki polttoainemaksusta annetun lain 2 ja 25 §:n muuttamisesta, laki yksityisestä huvialuksesta suoritettavasta polttoainemaksusta annetun lain 2 §:n muuttamisesta, laki Euroopan talousalueelta saadusta osingosta suoritetun veron palauttamisesta eräissä tapauksissa annetun lain 13 §:n muuttamisesta, laki rataverolain 20 §:n muuttamisesta, laki keskinäisestä avunannosta veroihin, maksuihin ja muihin toimenpiteisiin liittyvien saatavien perinnässä annetun neuvoston direktiivin lainsäädännön alaan kuuluvien säännösten kansallisesta täytäntöönpanosta ja direktiivin soveltamisesta annetun lain 7 §:n muuttamisesta ja laki pientyönantajan maksu- ja ilmoituspalvelujärjestelmästä annetun lain 2 §:n muuttamisesta (HE 29/2016 vp). Oma-aloitteisten verojen verotusmenettelystä annettuun lakiin kootaan oma-aloitteisten verojen yleiset veron ilmoittamista, maksamista, määräämistä ja muutoksenhakua koskevat säännökset. Verovelvollisen on pääsääntöisesti ilmoitettava oma-aloitteiset verot sähköisesti. Pidennettyjen verokausien soveltamisalaa laajennetaan. Samalla niiden soveltamisedellytyksiä muutetaan joustavimmiksi. Oma-aloitteisten verojen seuraamusjärjestelmää yhtenäistetään ja seuraamusten vaikuttavuutta parannetaan. Samalla otetaan käyttöön virheen korjaamista koskevat kevennetyt menettelyt. Menettelysäännösten yhdenmukaistamisesta ja sääntelyrakenteen uudistamisesta johtuvat muutokset tehdään useisiin muihin lakeihin. Lait tulevat voimaan 1.1.2017. (VM ylitarkastaja Henna Ritari 0295 530 591)

KANSAINVÄLISET ASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat kansainväliset asiat:

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs, pysyvä edustaja Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuven valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Australian välillä tehty puitesopimus. Sopimuksen tavoitteena on edistää EU:n ja Australian yhteistyötä laaja-alaisesti ja luoda suhteille oikeudellisesti sitova perusta. Siinä käsitellään useita yhteistyöaloja suhteellisen yleisellä tasolla. Puitesopimuksessa ilmaistaan konkreettisesti EU:n ja Australian yhteisiä arvoja poliittisesti sitovilla lausekkeilla, jotka ovat keskeinen osa kaikkia vastaavanlaisia EU:n kumppanimaiden kanssa tehtyjä sopimuksia. Puitesopimus vastaa keskeiseltä sisällöltään pitkälti EU:n aiemmin tekemiä kumppanuussopimuksia. Puitesopimus muodostaa pohjan kaikille tuleville alakohtaisille sopimuksille ja luo EU:n ja Australian suhteille vakaan oikeudellisen perustan. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa 5.10.2016 Brysselissä järjestettävän Afganistan konferenssin aikana. Sopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, joten sen hyväksyminen edellyttää eduskunnan suostumusta. (UM lähetystöneuvos Sami Leino 0295 351 764)

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Kai Mykkäsen tai hänen estyneenä ollessaan suurlähettiläs, pysyvä edustaja Pilvi-Sisko Vierros-Villeneuven valtuuttaminen allekirjoittamaan Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden sekä Uuden-Seelannin välillä tehty suhteita ja yhteistyötä koskeva kumppanuussopimus. Sopimuksen tavoitteena on edistää EU:n ja Uuden-Seelannin yhteistyötä laaja-alaisesti ja siinä käsitellään useita yhteistyöaloja suhteellisen yleisellä tasolla. Puitesopimuksessa ilmaistaan konkreettisesti EU:n ja Uuden-Seelannin yhteisiä arvoja poliittisesti sitovilla lausekkeilla, jotka ovat keskeinen osa kaikkia vastaavanlaisia EU:n kumppanimaiden kanssa tehtyjä sopimuksia. Sopimus vastaa keskeiseltä sisällöltään pitkälti EU:n aiemmin tekemiä puitesopimuksia. Sopimus tehostaa EU:n ja Uuden-Seelannin välistä yhteistyötä ja mahdollistaa yhä laajemman vuoropuhelun Uuden-Seelannin kanssa. Puitesopimus muodostaa pohjan kaikille tuleville alakohtaisille sopimuksille ja luo EU:n ja Uuden-Seelannin suhteille vakaan oikeudellisen perustan, jota ei tähän mennessä ole ollut. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa 5.10.2016 Brysselissä järjestettävän Afganistan konferenssin aikana. Sopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä, joten sen hyväksyminen edellyttää eduskunnan suostumusta. (UM lähetystöneuvos Sami Leino 0295 351 764)

Suurlähettiläs Tarja Fernándezin tai hänen estyneenä ollessaan edustuston päällikön sijaisen Ramses Malatyn valtuuttaminen allekirjoittamaan Suomen ja Seychellien välinen lentoliikennesopimus. Suomi on neuvotellut Seychellien kanssa lentoliikennesopimuksesta Balilla, Indonesiassa 20.11.2014. Sopimusteksti parafoitiin neuvottelujen päätteeksi. Sopimus on luonteeltaan kahdenvälinen lentoliikennesopimus, jossa sovitaan miten ja millä edellytyksillä sopimusosapuolet voivat nimetä lentoyhtiöitä käyttämään sopimuksella myönnettyjä liikenneoikeuksia. Lisäksi sopimuksessa määrätään lentoyhtiöiden oikeuksista niiden harjoittaessa liikenneoikeuksia. Sopimus sisältää kansainvälisen käytännön mukaisesti myös määräykset koskien vapautuksia tietyistä veroista, tulleista ja muista maksuista kansainvälisen lentoliikenteen osalta. Sopimuksella pyritään vapauttamaan markkinoiden toimintaa. Sopimus sisältää lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä ja näin ollen sopimuksen hyväksyminen edellyttää eduskunnan myötävaikutusta. Hallituksen esitys sopimuksen hyväksymisestä ja sen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta annetaan eduskunnalle sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. (LVM neuvotteleva virkamies Timo Koskinen 0295 342 401)

Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikaisen tai hänen estyneenä ollessaan kansliapäällikkö Hannele Pokan valtuuttaminen allekirjoittamaan sopimuksen Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiöstä (NEFCO) Tanskan, Suomen, Islannin, Norjan ja Ruotsin välillä tehdyn sopimuksen muuttamisesta ja sanotun sopimuksen hyväksyminen. Pohjoismaiden ympäristörahoitusyhtiö NEFCO (Nordic Environment Finance Corporation) on yhteispohjoismainen rahoituslaitos, joka on erikoistunut pienten ja keskisuurten ympäristöhankkeiden rahoitukseen. Muutossopimuksella mahdollistetaan NEFCOn toiminnan maantieteellisen toimialueen laajentaminen Itä-Euroopan ulkopuolelle. Sopimuksella pyritään vahvistamaan Pohjoismaiden kansainvälistä näkyvyyttä ja antamaan tukea pohjoismaisten PK-yritysten pyrkimyksille hankkia kansainvälisiä työtilaisuuksia ja investointeja. Sopimus on tarkoitus allekirjoittaa Helsingissä syksyllä 2016, kun kaikki osapuolet ovat saaneet päätökseen tarvittavat kansalliset menettelynsä. Sopimus ei sisällä lainsäädännön alaan kuuluvia määräyksiä. Sopimus ei myöskään sido eduskunnan budjettivaltaa eikä sisällä muita merkitykseltään huomattavia velvoitteita. Sopimuksen hyväksyminen ei siten edellytä eduskunnan suostumusta. (YM hallitussihteeri Charlotta von Troil 0295 250 364)

NIMITYSASIAT

Valtioneuvosto esitti, että tasavallan presidentti päättäisi seuraavat nimitysasiat:

Tokion suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Jukka Siukosaaren sivuakkreditointi Mikronesiaan, Soulin suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Eero Suomisen sivuakkreditointi Korean demokraattiseen kansantasavaltaan, Vilnan suurlähetystön päällikön, ulkoasiainneuvos Christer Michelssonin sivuakkreditointi Valko-Venäjälle sekä ulkoasiainministeriöstä käsin kiertävän suurlähettilään, ulkoasiainneuvos Jukka Pietikäisen valtuutus toimia myös Saint Kitts ja Nevisissä sekä Saint Vincent ja Grenadiineilla. (UM henkilöstöjohtaja Pirjo Tulokas 0295 351 413)