Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvosto framsida

Hallituksen vastaus välikysymykseen hallituksen puoliväliriihen tekemättömistä päätöksistä

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 18.5.2021 14.16
Välikysymysvastaus
Pääministeri Sanna Marin eduskunnassa.
Kuva: Hanne Salonen, eduskunta

Pääministeri Sanna Marin vastasi 18. toukokuuta välikysymykseen hallituksen puoliväliriihen tekemättömistä päätöksistä.

(Muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Olemme jo yli vuoden ajan eläneet keskellä historiallista terveydellistä, taloudellista ja sosiaalista kriisiä, joka ei ole vielä ohi.

Puoliväli- ja kehysriihessä hallitus linjasi mittavista toimista työllisyyden ja talouden vahvistamiseksi sekä ihmisten hyvinvoinnin edistämiseksi pandemian jälkeisessä Suomessa. Olemme tunnistaneet pandemian aiheuttamat haasteet sosiaaliselle kestävyydelle sekä sen eriarvoisuutta lisäävät vaikutukset.

Kehysriihen ratkaisut mahdollistavat sen, että koronan jälkihoitoa voidaan tehdä oikeudenmukaisesti. Turvaamme hyvinvointivaltion palveluiden ja etuuksien rahoituksen ja vältämme haitalliset leikkaukset etenkin koulutuksesta, palveluista ja etuuksista.

Hallitus linjasi kehysriihessä myös laajasta kasvua tukevasta kokonaisuudesta. Vahvistamme Suomea investointiympäristönä, lisäämme yritysten investointikykyä, huolehdimme teollisuuden kilpailukyvystä ja uudistumisesta sekä turvaamme osaavan työvoiman saatavuutta muun muassa työperäistä maahanmuuttoa vauhdittamalla. Perustan kasvutoimille luo Suomen kestävän kasvun ohjelma. Lisäksi käynnistämme parlamentaarisen työn, jonka tavoitteena on nostaa Suomen TKI-panostukset 4 prosenttiin suhteessa bruttokansantuotteeseen vuoteen 2030 mennessä.

Arvoisa puhemies,

Koronapandemia on kasvattanut julkisen talouden alijäämiä merkittävästi kaikkialla. Alijäämien kasvun taustalla ovat muun muassa viruksen leviämisen vuoksi vaimentunut taloudellinen toimeliaisuus ja kriisiin reagointi.

Hallitus on harjoittanut poikkeuksellisen elvyttävää finanssipolitiikkaa, joka on tukenut kasvua ja työllisyyttä. Finanssipoliittiset toimet ovat vahvistaneet taloudellista toimeliaisuutta etenkin nykyisessä suhdannetilanteessa merkittävästi, mutta niillä on myös hyvin pitkäaikaisia vaikutuksia tuotantoon ja työllisyyteen.

Samalla on tuettu ihmisiä ja yrityksiä, jotta kriisistä syntyvät vauriot jäisivät mahdollisimman pieniksi. Terveydenhuollon ja viranomaisten toimintakyvyn turvaaminen on edellyttänyt resurssien tilapäistä kasvattamista. Nämä toimet ovat nostaneet tilapäisesti kehyksen piiriin kuuluvia menoja.

Ihmisten vastuullisen toiminnan ja harjoitetun politiikan seurauksena epidemian taloudelliset ja sosiaaliset vauriot ovat Suomessa jääneet huomattavasti aiemmin ennakoitua pienemmiksi. Bruttokansantuote supistui Suomessa vuonna 2020 selvästi viime kesänä ennakoitua vähemmän, ja julkinen velka on kasvanut selvästi aiemmin arvioitua vähemmän.

Kriisin pitkäaikaisia vaikutuksia on kuitenkin vielä vaikea ennakoida ja viruksen leviämiseen liittyvä epävarmuus ja riskit ovat globaalisti yhä suuria. Siksi emme voi lopettaa ihmisiä, yrityksiä ja talouskasvua tukevia toimia liian nopeasti.

Arvoisa puhemies,

Tätä taustaa vasten kehysriihessä linjattiin kehystason nostosta 900 miljoonalla eurolla vuonna 2022 ja 500 miljoonalla eurolla vuonna 2023. Noston myötä menot pienenevät vaalikauden loppua kohden hitaammin, kuin mitä ne olisivat hallitusohjelman alkuperäisen suunnitelman mukaan pienentyneet.

Kehyksen noston tarpeen taustalla on erityisesti se, että useat menot ovat tarkentuneet aiemmin ennakoitua suuremmiksi. Haastetta lisäsivät uudet, yllättävät menopaineet. Myös aiempi koronaelvytys vaikuttaa vielä lähivuosien menoihin.

Ilman kehystason nostoa olisi jouduttu toteuttamaan merkittäviä leikkauksia heti ensi vuodesta alkaen. Kehystä ei siis nostettu siksi, että nostoa vastaavalla määrällä olisi lisätty uusia pysyviä menoja.

Jotta valtion menoissa päästään vuoden 2023 kehystasoon, hallitus toteuttaa 370 miljoonan menoleikkaukset, joilla kehysmenoja alennetaan pysyvästi. Leikkaukset tulevat voimaan vuonna 2023. Pienempi kehystason nosto olisi tarkoittanut vastaavasti suurempia leikkauksia.

Kehysriihessä päätettiin leikkausten kohdentumisesta hallinnonaloittain. Sopeutuksessa huomioidaan koronakriisin vaikutukset, eikä se kohdistu esimerkiksi koulutukseen, etuuksiin tai sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Kehysratkaisun jälkeen vuoden 2024 menot ovat alhaisemmat kuin valtiovarainministeriön kehysesityksessä. Riihen päätöksillä ei näin ollen lisätty seuraavan hallituksen menoperintöä.

Menopäätösten lisäksi hallitus linjasi, että budjettiriihessä 2021 päätetään 100–150 miljoonan euron valtiontaloutta vahvistavasta veroratkaisusta. Hallituksen veropolitiikan tavoitteena on tiivistää veropohjaa, edistää yritysten investointeja ja vahvistaa kilpailukykyä.

Kehysriihessä käytetyt laskelmat ja talouden kehitystä kuvaavat luvut on laadittu valtiovarainministeriössä normaaliin tapaan. Julkisen talouden suunnitelma perustuu valtiovarainministeriön lukuihin.

Arvoisa puhemies,

Välikysymys esittää väitteitä hallituksen alkuvaiheessa tekemien menolisäysten rahoituksesta. Hallitusohjelman mukaiset pysyvät menojen lisäykset rahoitetaan vaalikauden alussa sovitusti veronkorotuksilla, yritystukien leikkauksella, menojen uudelleenkohdennuksilla sekä työllisyystoimilla. Lisäksi nyt päätetyt sopeutustoimet vahvistavat julkista taloutta pysyvästi.

Toisin, kuin välikysymyksessä annetaan ymmärtää, hallituksen toimet hidastavat velkaantumisen vauhtia. Nyt tavoitteena on julkisen velan BKT-suhteen kasvun taittaminen vuosikymmenen puolivälissä aiemman vuosikymmenen lopun tavoitteen sijaan. Julkista taloutta vahvistetaan kasvun, työllisyyden, maltillisen sopeutuksen sekä julkisen sektorin rakenteellisten uudistusten ja kustannustehokkuuden kautta.

Valtiovarainministeriön arviot velkasuhteen kehityksestä ovat parantuneet huomattavasti viime syksystä. Myönteisen kehityksen taustalla on erityisesti ennakoitua parempi talous- ja työllisyyskehitys, johon on puolestaan vaikuttanut onnistuminen viruksen leviämisen estämisessä ja kasvua tukeva talouspolitiikka.

Arvoisa puhemies,

Hallitus päätti kehysriihessä myös uusista työllisyystoimista ja täsmensi työllisyyden vahvistamisen tavoitteenasettelua. Hallituksen tavoitteena on, että vuosikymmenen puolivälissä työllisyysaste on 75 %.

Puoliväliriihessä päätettävillä toimenpiteillä tavoitellaan 40 000–44 500 lisätyöllistä. Lisäksi hallitus on aiemmin päättänyt toimista, jotka lisäävät työllisyyttä yli 30 000:lla. Merkittävimpiä toimia ovat olleet oppivelvollisuuden laajennus, työllisyyspalvelujen vahvistaminen eli ns. pohjoismainen malli, työttömyysturvan lisäpäivien poisto ja muutosturvan vahvistaminen, jatkuvan oppimisen uudistus, työperäisen maahanmuuton lisääminen, työllisyyspalvelujen siirto kuntiin ja siihen liittyvä rahoitusmalli sekä osatyökykyisten työllisyyttä tukevat toimet.

Näiden lisäksi hallituskauden loppuun mennessä tehdään vielä päätökset työllisyystoimista, jotka vahvistavat julkista taloutta 110 miljoonalla eurolla.

Työllisyyden kannalta iso merkitys on ollut myös kasvua tukevalla finanssipolitiikalla. Valtiovarainministeriön arvion mukaan elvytys on ylläpitänyt työllisyyttä useilla kymmenillä tuhansilla kriisin aikana.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä kannetaan huolta tutkimustietoon perustuvista työllisyystoimien vaikutusarvioista.

Kehysriihessä päätettyjen työllisyystoimien vaikutusarviot on laadittu virkatyönä niissä ministeriöissä, jotka vastaavat toimenpiteiden valmistelusta. Lisäksi valtiovarainministeriö on arvioinut kokonaisuutta ja sen vaikutusta julkiseen talouteen. Mitään arviota ei ole sivuutettu ja arviot on julkaistu.

Valtiovarainministeriön alustavan arvion mukaan kehysriihessä päätetyt uudet työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta noin 150 miljoonalla eurolla.

Valtiovarainministeriö on lisäksi arvioinut, että ennen kehysriihtä päätetyt ja linjatut työllisyystoimet vahvistavat työllisyyttä noin 31 000–33 000 työllisellä. Julkista taloutta aiemmat päätökset vahvistavat bruttomääräisesti noin 700 miljoonalla eurolla vuoden 2029 tasossa. Kun toimien kustannukset huomioidaan, julkinen talous vahvistuu aiemmilla työllisyystoimilla nettomääräisesti 300 miljoonalla eurolla.

Kokonaisuutena hallituksen nyt ja aiemmin linjaamat työllisyystoimet vahvistavat julkista taloutta yhteensä 560 miljoonaa euroa. Toimien mittaluokka on näin ollen merkittävä.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen tavoitteena on vahvistaa julkista taloutta kasvun, työllisyyden, maltillisen sopeutuksen sekä julkisen sektorin rakenteellisten uudistusten ja kustannustehokkuuden kautta. Puoliväli- ja kehysriihen päätökset varmistavat sen, että kriisin jälkihoitoa voidaan jatkaa tavalla, joka vahvistaa taloudellista, sosiaalista ja ekologista kestävyyttä sekä luo uskoa tulevaan korona-ajan jälkeen. Samalla luomme pitkäjänteisesti edellytyksiä vahvemmalle kasvulle ja saamme julkisen talouden velkasuhteen taittumaan.

 
Tillbaka till toppen