Ministeriryhmä linjasi teknologiapolitiikan periaatepäätöksen lausuntokierroksesta

Digitalisaation, datatalouden ja julkisen hallinnon kehittämisen ministerityöryhmä päätti, että teknologiapolitiikan periaatepäätöksestä avataan lausuntokierros. Valtioneuvoston periaatepäätöksen tavoitteena on, että Suomi on vuonna 2030 maailman menestyksellisin ja tunnetuin teknologian kehittämisestä ja hyödyntämisestä hyvinvointia ammentava maa.

Ministerityöryhmä päätti lausuntokierroksesta kokouksessaan 26. tammikuuta. Lausuntokierroksen on tarkoitus alkaa tammikuun aikana. Lausuntokierroksen jälkeen ministerityöryhmä käsittelee mahdolliset muutokset, ja sitten valtioneuvosto hyväksyy periaatepäätöksen.

”Kokoamme teknologiapolitiikan tavoitteita nyt ensimmäistä kertaa yhteen. Tällä hetkellä teknologiapolitiikka hajaantuu useiden hallinnonalojen toteutettavaksi. Jotta voimme hyödyntää teknologiaa määrätietoisesti ja laaja-alaisesti, Suomella pitää olla yhteiset tavoitteet, jotka huomioivat teknologian kehittämisen, hyödyntämisen ja toimintaympäristön uudistamisen”, sanoo kuntaministeri Sirpa Paatero.

Periaatepäätös linjaa keskeiset keinot, joilla tavoitteita edistetään ja joita ministeriöt sitoutuvat toteuttamaan vastuualueillaan vuosina 2022–2023. Tavoitteena on, että teknologiapolitiikan tavoitteita edistettäisiin myös yli hallituskausien. Luonnos periaatepäätökseksi on valmisteltu ministeriöiden yhteistyössä hyödyntäen teknologianeuvottelukunnan työtä.

Suomi kokoaan suurempi vaikuttaja digi- ja datakysymyksissä

Ministerityöryhmä kuuli tilannekatsauksen digitalisaation ja datatalouden keskeisistä kehityssuunnista EU:ssa ja kansainvälisellä tasolla. Lähivuosina tehtävät politiikka- ja sääntelyratkaisut määrittävät suuntaa jopa kymmeniksi vuosiksi eteenpäin ja luovat pohjaa niin Suomen kuin Euroopankin menestykselle digitaalisessa ja vihreässä siirtymässä sekä kansainvälisessä kilpailukyvyssä. Yhteistyö eri hallinnonalojen välillä, ennakollinen vaikuttaminen sekä tarvittaessa omien aloitteiden esittäminen korostuvat entisestään jatkossa.

”Olemme EU:n digi- ja datakysymyksissä kokoamme isompi vaikuttaja. Digitaalisesti kehittynyt ja datataloutta voimakkaasti kehittävä Suomi tarjoaa ratkaisuja kansainvälisesti herkistyneessä tilanteessa. Osoitamme edelläkävijyyttä myös laatimalla ensimmäisenä kansallisen digikompassin eli strategisen ohjelman, jolla vaikutamme myös muiden EU-maiden suunnitelmiin”, liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka sanoo.

Ministeriryhmä sai myös katsauksen Suomen digikompassin valmistelun edistymisestä. Tavoitteena on luoda digitalisaatiolle ja datataloudelle yhteinen kansallinen visio ja tavoitteet vuoteen 2030. Digikompassin valmistelu etenee sidosryhmien osallistamisella tammi-helmikuussa järjestettävissä työpajoissa. Työpajoissa sidosryhmät pääsevät kommentoimaan visiota sekä ehdottamaan tavoitteita ja priorisoimaan toimia. Kannanotot digikompassin laatimiseen voi lähettää digitoimiston sähköpostiin digitoimisto(at)gov.fi. Luonnos Suomen kansalliseksi digikompassiksi on tarkoitus lähettää lausunnoille keväällä 2022.

Kokouksessa käsiteltiin myös julkisen hallinnon kehittämiseen liittyviä asioita. Ministeriryhmä keskusteli kokouksessaan taloudellisen kestävyyden tiekartan julkisen hallinnon toimista. Lisäksi se sai katsauksen Senaatti-selonteon valmistelusta ja OECD-arvioinneista luottamuksesta ja kansalaisyhteiskunnasta.

Lisätietoja:

osastopäällikkö Laura Eiro, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 040 096 9293
digitaalisten palvelujen johtaja Mika Nordman, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 029 504 7142
ICT-johtaja Jarkko Levasma, valtiovarainministeriö, p. 029 553 0117
alivaltiosihteeri Päivi Nerg, valtiovarainministeriö, p. 029 553 0149