Parlamentaarinen työryhmä keskusteli hyvinvointialueiden rahoituksesta

Parlamentaarisen hyvinvointialueiden tulevaisuustyön työryhmä kokoontui toiseen kokoukseensa Eduskuntatalolle 12. toukokuuta. Kokouksen pääteemoina olivat julkisen talouden kokonaiskuva ja hyvinvointialueiden rahoituksen tilannekuva.

Työryhmän toisessa kokouksessa kuultiin alustukset julkisen talouden tilanteesta, hyvinvointialueiden rahoitusmallin perusteista sekä hyvinvointialueiden rahoituksen ja talouden näkymistä tulevina vuosina. Budjettipäällikkö Mika Niemelä totesi, että vahva sitoutuminen parlamentaarisen velkajarrusopimuksen mukaisiin menettelyihin tarjoaa mahdollisuuden saada julkinen talous kestävälle pohjalle. Tämä edellyttää toimia myös hyvinvointialueilta.

Kokouksessa hyvinvointialueiden rahoitusmallia tarkasteltiin muun muassa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen, kannustavuuden ja hallituskaudella tehtyjen kehitystoimien näkökulmista. Hyvinvointialueiden taloudelliset tilanteet ovat eriytyneet ja eriytymiskehityksen voidaan arvioida osittain jatkuvan lähivuosina. Rahoituksen kasvunäkymät ovat niukat. Järjestelmän taloudellisen kestävyyden näkökulmasta on keskeistä, että kaikilla alueilla säilyy kannustimet kustannusten kasvun hillintään myös jatkossa.

”Hyvinvointialueiden rahoitusmallin  toimivuudesta on nyt saatu muutaman vuoden kokemus. Tällä vaalikaudella hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa kokonaisuutena noin 4,5 miljardia euroa. Velkajarrun ja julkisen talouden valossa on välttämätöntä, että kustannuskehitystä kyetään tulevina vuosina hillitsemään. Samanaikaisesti rahoitusmallin valuvikoja ja alueiden eriytymistä on kyettävä korjaamaan”, toteaa työryhmän puheenjohtaja, kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Lisätietoja: 
Ministeri Ikosen erityisavustaja Alexis Vartiainen, puh. 0295 530 176,
alexis.vartiainen(at)gov.fi  
Finanssineuvos Antto Korhonen, VM, puh. 0295 530 547, antto.korhonen(at)gov.fi