Hallituksen esitys
Hyvinvointialueiden rahoituslain kolmannen vaiheen hallituksen esitys eduskuntaan

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi hyvinvointialueiden rahoituksesta annettua lakia ja saariston kehityksen edistämisestä annettua lakia. Rahoituslain keskeiset muutokset koskevat hallitusohjelman mukaisesti tarvemallin päivitystä ja kustannuskasvun hillintää hallitusohjelman mukaisesti.  Lain on tarkoitus tulla voimaan vuoden 2027 alusta.

Esitys oli lausuntokierroksella 2.2. - 11.3.2026. Vuoden 2027 rahoituksen tasolle päivitetyistä vaikutusarvioista järjestettiin alueille kuulemistilaisuus 26.3.2026. 

Esitys on sisällöltään pääosin lausunnoilla olleen luonnoksen mukainen. Suurimmat lausuntokierroksen jälkeen tehdyt muutokset koskevat kahden vuoden pitkäaikaisdiagnoosien huomioon ottamista, rahoitusta tasaavan säästökompensaation poistoa sekä rahoituksen kehitystä kohdennetummin tasaavaa niin kutsuttua perälautamallia.

“Rahoituslakiesityksellä jatkamme hyvinvointialueiden rahoitusmallin maltillista uudistamista, vähennämme alueiden eriytymistä sekä hillitsemme kustannusten kasvua.  Säästötoimista huolimatta hyvinvointialueiden rahoitus kasvaa ensi vuonna koko maassa usealla sadalla miljoonalla eurolla, eikä yhdenkään alueen rahoitus pienene”, toteaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen.

Tarvemalliin tehdään minimipäivitys

Hyvinvointialuekohtaisen rahoituksen perusteena oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarvetta ja kustannuksia kuvaavaa tarvemalli päivitettäisiin niin kutsutun minimimallin mukaisesti. Tarvetekijöitä tai tietopoimintoja ei tässä vaiheessa laajennettaisi, koska tietopohjan luotettavuuteen liittyy epävarmuutta. Myöskään pitkäaikaisdiagnooseja ei ehdoteta otettavaksi huomioon kahdelta vuodelta. 

Ehdotus pitkäaikaisdiagnoosien huomioon ottamisesta kahden vuoden tietojen perusteella rahoitusta vakauttavana tekijänä sai lausuntokierroksella laajaa kannatusta, mutta siinä vaiheessa ei ollut mahdollista vielä esittää ehdotuksen vaikutusarvioita. Maaliskuussa THL:ltä saatujen aluekohtaisten tarvekertoimien tietojen perusteella voitiin arvioida ehdotuksen vaikutusta vuoden 2027 rahoitukseen. Vaikutusarvioiden perusteella voitiin selvästi havaita, että ehdotus ei tavoitellun mukaisesti vakauttanut rahoitusta, vaan edelleen heijasteli voimakkaasti eri alueiden tietopohjan laadussa olevaa vaihtelua. Kuulemistilaisuudessa 26.3.2026 alueiden kannat ehdotukseen vaihtelivat sen mukaan, mikä vaikutus sillä olisi kullekin alueelle. 

Yksityisen terveydenhuollon diagnoositietojen huomioon ottamista rahoituksessa rajattaisiin osittain, kuten lausuntokierroksella olleessa luonnoksessa ehdotettiin. Yksityiset diagnoositiedot huomioitaisiin jatkossakin hyvinvointialueen järjestämisvastuulla olevien ostopalveluiden ja palvelusetelien osalta sekä siltä osin, kun ne sisältyvät esimerkiksi lääkekorvaustiedoista ja sairaspäivärahatiedoista poimittuihin diagnoositietoihin. Myös tilanteissa, joissa yksityisen hoidon jatkohoito toteutuu hyvinvointialueen palveluissa, diagnoositieto tulee mukaan rahoitukseen.

Rahoituksen tietopohjassa olevien virheiden korjaaminen

Rahoituksen tietopohjan laadun turvaamiseksi ehdotetaan, että THL ja valtiovarainministeriö voisivat jatkossa korjata rahoituksen perusteena olevissa rekisteritiedoissa olevia selviä virheitä. Tällä pyrittäisiin osaltaan varmistamaan hyvinvointialueiden yhdenvertaista kohtelua sekä rahoituksen oikeellisuutta ja rahoitusmallin uskottavuutta. 

Ministeri Ikosen mukaan korjausmahdollisuuden puute on osoittautunut keskeiseksi epäkohdaksi voimassa olevassa laissa, joka nyt korjataan. 

Tasausmalli turvaa rahoituksen vähimmäistason kaikille alueille

Esityksessä ehdotetaan uutta tasausta, jolla turvattaisiin vuosittain rahoituksen vähimmäistaso alueille, joilla rahoitus muutoin vähenisi. 

Hyvinvointialueiden rahoitukseen säädetty jälkikäteistarkistus pienenee vuonna 2027, koska koko maan tasolla alueiden talous vahvistui odotettua enemmän vuonna 2025. Tämän seurauksena rahoitus ei olisi enää vuodelle 2027 aikaisempien vuosien tapaan kaikilla alueilla kasvamassa, vaan joillakin alueilla rahoitus voisi edellisestä vuodesta vähentyä.  Yksittäisten alueiden osalta rahoituksen kehitystä voi heikentää osaltaan myös heikko väestökehitys ja alueen määräytymistekijöissä tapahtuneet muutokset.

Ehdotetun tasauksen tarkoituksena olisi toimia rahoitusta vakauttavana ja luonteeltaan väliaikaisena ratkaisuna, jolla turvattaisiin erityisesti niiden alueiden rahoituksen riittävyyttä, joiden rahoitus muutoin vähenisi nykyisestä. Tasauksen tarkoituksena on osaltaan varmistaa, että myös näillä alueilla on mahdollisuudet järjestää asukkailleen lakisääteiset palvelut. Samalla tasattaisiin rahoituksen vuosikohtaista kasvua. Tarvemallin tietopohjan vakaantuessa ja rahoitusmallin ennakoitavuuden parantuessa tasauksesta on tavoitteena luopua.

Käytännössä tasaus lisäisi niiden hyvinvointialueiden rahoitusta, joiden rahoitus kyseisenä vuonna muutoin vähenisi riippumatta siitä, minkä tekijöiden seurauksena rahoitus laskee. Näiden alueiden rahoitus tasattaisiin edellisen vuoden tasolle. Tähän vaadittava rahoitus vähennettäisiin asukaskohtaisesti yhtä suurena sellaisten hyvinvointialueiden rahoituksesta, joilla rahoitus kasvaa keskimääräistä enemmän.

”Tällä kokonaisuudella turvaamme lakisääteisten palvelujen järjestämiseksi        riittävän rahoituksen ja asukkaiden perusoikeuksien toteutumisen kaikilla alueilla. Tarvemallin päivitys parantaa rahoituksen alueellista kohdentumista, ja lisäksi alueiden eriytymiskehitystä hillitään tasausmallilla. Tasausmalli auttaa esimerkiksi väestöään menettäviä alueita sopeutumaan asukasmäärän vähenemiseen jarruttamalla rahoituksen laskua”, korostaa ministeri Ikonen.

Lausunnoilla ollutta ehdotusta kompensaatiosta, jolla asukasperusteisesta rahoitusosuudesta 1 prosenttiyksikkö olisi siirretty vuonna 2028 palvelutarpeen rahoitusosuuteen, ei ehdoteta toteutettavaksi. Kompensaation merkitystä vähentää erityisesti tarvemallin päivitys, joka parantaa rahoituksen kohdentumista alueille palvelutarpeesta aiheutuvien kustannusten mukaisesti, sekä nyt ehdotettu tasausmalli.

Muihin ehdotuksiin ei ole tehty muutoksia lausuntokierroksen jälkeen

Kustannusten hillintää koskevia ehdotuksia ei ole muutettu lausuntokierroksen jälkeen. Ne koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeen arvioidusta kasvusta etukäteen huomioon otettavaa osuutta. 

Siirtymätasausten porrastusta kasvatettaisiin siten, että koko maan tasolla pysyväksi jäävien siirtymätasauksien määrä vähenisi neljäsosalla vuoden 2030 loppuun. Valtion siirtymätasauksista rahoittamasta osuudesta suurin osa siirrettäisiin säästötoimenpiteenä hyvinvointialueiden keskenään rahoitettavaksi. 

Esityksen vaikutukset 

Ehdotetut lakimuutokset vaikuttaisivat hyvinvointialueiden koko maan tason rahoitukseen ja rahoituksen kohdentumiseen alueittain. 

Ehdotettujen kustannusten kasvua hillitsevien toimenpiteiden osuus hyvinvointialueiden koko maan rahoituksesta olisi arviolta noin −0,2 prosenttia vuonna 2027, noin −0,8 prosenttia vuonna 2028 ja noin −1,3 prosenttia vuonna 2029. 

Palvelutarpeen kasvua koskevien kustannusten kasvua hillitsevien toimien vaikutus olisi vuonna 2027 yhteensä 65 miljoonaa euroa, vuonna 2028 yhteensä 165 milj. euroa ja vuonna 2029 yhteensä 270 milj. Euroa rahoituksen kasvua vähentävä. Siirtymätasausten porrastuksen muutos vähentäisi valtion rahoittamaa osuutta ja lisäksi siirtymätasauksista osa siirrettäisiin hyvinvointialueiden keskenään  rahoitettavaksi. Näillä saavutettaisiin yhteensä hallitusohjelmassa (liite B) linjattu säästö (65 milj. euroa vuonna 2028 ja 120 milj. euroa vuodesta 2029).

Kustannusten kasvua hillitsevät toimenpiteetkohdistuvat kaikkiin alueisiin. Suurimpien negatiivisten rahoitusvaikutusten arvioidaan kohdistuvan alueille, joilla rahoituksen kasvu ehdotetuilla muutoksilla ylittää koko maan keskimääräisen kasvun ja joilla olisi rahoituksen riittävyyden näkökulmasta taloudellista kantokykyä sopeutua muutoksiin palvelujen järjestämisen edellytysten vaarantumatta. Kyseisillä alueilla rahoituksen kasvunäkymät ovat pääsääntöisesti keskimääräistä paremmat. 

Esityksen vaikutusarvioissa ei ole vielä voitu ottaa huomioon hallituksen julkisen talouden suunnitelman hyväksymisen yhteydessä 30.4.2026 tehtäviä linjauksia. Valtiovarainministeriö julkaisee 30.4.2026 vuoden 2027 ennakollisen rahoitus-laskelman ja rahoituksen painelaskelman vuosille 2028–2030. 

Lisätietoja:
Ministeri Anna-Kaisa Ikosen erityisavustaja Alexis Vartiainen, puh. 02955 30176
Hallitusneuvos Eeva Mäenpää, puh. 02955 30266 
Finanssiasiantuntija Kaarle Myllyneva, puh. 02955 30472 

Usein kysyttyä hyvinvointialueiden rahoituslain uudistuksesta
Esitys Valtioneuvoston päätökset -verkkosivulla
THL:n uutinen 16.4.2026

Median taustatilaisuuden diat

Aiemmat tiedotteet:
Lausuntopyyntö: Esitys hyvinvointialueiden rahoituslain kolmannen vaiheen muutoksista lausunnoille (2.2.2026)