Toimiva tiedonkulku on kaiken ydin, kun kehitetään apteekkitoimintaa
Apteekkeja tuodaan kovaa vauhtia tiiviimmäksi osaksi sosiaali- ja terveyspalveluita. Tämä edellyttää toimivaa tiedonhallintaa, riittävää pääsyä terveystietoihin ja uudenlaisia toimintatapoja. Kehitystyötä tehdään Lääkkeet ja apteekkitalous -hankkeessa, jonka parissa on juuri luotu toimintamallit siitä, miten apteekkitoimintaa tulevina vuosina kehitetään.
”Tiedonhallinta on keskeinen kulmakivi, kun apteekkitoimintaa kehitetään. Uusiin toimintamalleihin tiivistettiin se, mitä tiedonhallinnalta vaaditaan, kun apteekkijärjestelmää uudistetaan vastaamaan mahdollisimman hyvin asiakkaiden tarpeisiin. Tavoitteena on, että sekä asiointi että työskentely apteekeissa on mahdollisimman sujuvaa”, sanoo asiantuntija Aleksi Westerholm sosiaali- ja terveysministeriöstä.
Toimintamalleissa kuvataan kehitystyön tärkeimmät tavoitteet ja suunta. Käytännössä tavoitteet koskevat muun muassa apteekkien tehtävien uudelleenarviointia, sujuvaa verkkoapteekkitoimintaa ja lääkkeiden koneellista annosjakelua. Toimijoita kuultiin toimintamallien valmistelussa kattavasti, ja yhteistyö kentän kanssa jatkuu tiiviinä koko hankkeen ajan.
Kanta-lääkityslista kokoaa lääkitystiedot ja muita lääkehoitoa koskevia tietoja samaan paikkaan
Hankkeen parissa edistetään Kanta-lääkityslistaa, joka tuo kaikkien suomalaisten lääkitystiedot samaan paikkaan reseptikeskuksen kautta. Nykyisellään lääkitystiedot saattavat olla eri järjestelmissä hajallaan, mikä voi vaikeuttaa lääkehoitoon osallistuvien ammattilaisten työtä, lisätä riskejä ja vaarantaa pahimmillaan potilasturvallisuutta.
Lääkityslistaa kehitetään vaiheittain ja nyt valmistelussa on kolmas vaihe. Sitä koskevassa hallituksen esityksessä ehdotetaan, että sosiaali- ja terveydenhuollossa reseptikeskuksen tietoihin voidaan kirjata potilasta koskevat tarkistus- ja huomiomerkinnät, itsehoitolääkkeen käyttöä koskevat merkinnät ja laitoshoidon tilannetta koskevat merkinnät. Näiden tietojen kirjaaminen on mahdollista, ei pakollista. Hallituksen esitys on tarkoitus saada eduskuntaan tänä keväänä.
“Tavoitteena on parantaa sosiaali- ja terveydenhuollon ja apteekkien välistä tiedonkulkua ja helpottaa lääkehoidon ammattilaisten työtä. Pyrimme vastaamaan ammattilaisten tarpeisiin niin pitkälle kuin se on lainsäädännön avulla mahdollista. Muutoksen avulla voidaan aidosti helpottaa ja parantaa apteekkien ja terveydenhuollon yhteistyötä. Yhteistyöllä olisi vaikutusta myös potilaan hoitoon. Lisäksi potilas näkisi itseään koskevat tiedot. Näin juristina tätä kokonaisuutta on ollut kiinnostavaa ja palkitsevaa valmistella”, kertoo lakimies Tuula Nousu.
Muutos edellyttää usean toimijan saumatonta yhteistyötä
Kanta-lääkityslista otetaan käyttöön vuoden 2027 lokakuussa. Viimeistään siitä alkaen pitää varmistaa, että lääkityslistan ajantasaistamiseen on selkeät ja sovitut käytännöt toimintayksiköissä. Muutos edellyttää myös, että hyvinvointialueilla kehitetään määrätietoisesti tietojärjestelmiä ja sovitaan uusista toimintatavoista. Hyvinvointialueiden on tärkeää ottaa suunnitteluun ja kehittämiseen mukaan myös oman alueensa apteekit.
“Tämä on iso ponnistus, jonka onnistuminen edellyttää monen eri toimijan yhteistyötä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos tekee muun muassa tietosisältöjen määrittelyjä. Hyvinvointialueet tilaavat tarvittavat tietojärjestelmien muutokset tietojärjestelmien toimittajilta, jotka puolestaan testaavat, että tieto siirtyy saumattomasti eri järjestelmien välillä”, sanoo erityisasiantuntija Riikka Vuokko.
“Oikea ajoitus on kaikki kaikessa. Hyvinvointialueiden ja järjestelmäntoimittajien pitää saada oikeaan aikaan tarvittavat tiedot siitä, mitä pitää tehdä ja missä aikataulussa. Ja aikataulujen täytyy myös pitää, jotta lääkityslista saadaan tavoiteaikataulussa käyttöön”, Vuokko jatkaa.
Kun lääkityslistan määrittelyt ovat valmiit, ammattilaisille laaditaan tarkat ohjeet lääkityslistan käytöstä ja tarjotaan myös verkkokoulutusta, jonka alueelliset toimijat voivat käydä omassa aikataulussaan läpi.
Lisätietoja:
erityisasiantuntija Riikka Vuokko, p. 0295 163 600
lakimies Tuula Nousu, p. 0295 163 005
asiantuntija Aleksi Westerholm, p. 0295 163 763