Koronatestausvalmiuden koordinaatioryhmä kirjasi haasteet koronatestausstrategian toimeenpanossa
Koronatestausvalmiuden koordinaatioryhmä on saanut valmiiksi väliraporttinsa, johon on koottu huomioita Suomen koronatestauskapasiteetin nostamisesta kansallisen testausstrategian tavoitteiden mukaisesti. Jo tällä hetkellä Suomen testauskapasiteetti ylittää asetetun tavoitteen 20 000 näytettä vuorokaudessa. Väliraporttiin on koottu myös suurimmat haasteet koronatestauksen kapasiteetin ylläpitämisessä ja nostamisessa.
Testausprosessiin kuuluvat näytteenotto, analytiikka, tulosten vastaaminen, altistuneiden jäljitys ja karanteenimääräykset. Erityisesti ammattitaitoisen henkilöstön saatavuus kaikkiin näihin vaiheisiin sekä analytiikassa tarvittavien kulutustarvikkeiden saatavuus ovat jatkuvia, isoja haasteita. Näihin työryhmä pyrkii löytämään ratkaisuja.
Koordinaatioryhmän asiantuntijanäkemyksen mukaan testauksen pitäisi kohdentua tarkoituksenmukaisesti ja perustellusti. Olennaista on, että testauksesta saatava hyöty niin löydösten määrän kuin estettyjen uusien tartuntaketjujen syntymisen kannalta on tehokkainta. Siten testausta pitää kohdentaa ensisijaisesti oireisiin ihmisiin, mutta on tilanteita, joissa oireettomien testaaminen on tarkoituksenmukaista.
Koordinaatioryhmän puheenjohtaja, johtajaylilääkäri Mikko Pietilä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiristä korostaa, että jatkossa testauskapasiteetin nostoa suunniteltaessa on tärkeää ymmärtää ja ottaa huomioon käytettävissä olevan kapasiteetin riittävyys koko palvelujärjestelmän tarpeiden näkökulmasta. Suuri osa toimiluvallisista kliinisen mikrobiologian laboratorioista käyttää nyt yli puolet kokonaiskapasiteetistaan koronavirustestaukseen.
Pietilä sanoo, että toimiva kansallinen testausstrategia edellyttää jatkuvaa testauksen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden analysointia. Rajalliset voimavarat pitää koordinaatioryhmän mukaan kohdentaa siten, että ne tukevat mahdollisimman hyvin potilaiden hoitoa ja epidemian hallintaa.
Epidemian jatkuessa on arvioitava myös vaihtoehtoisten ja kehittyvien testausmenetelmien käyttöä, kuten erilaisia pikamenetelmiä.
Koordinaatioryhmä toteaa väliraportissan myös, että mahdollinen matkailuun liittyvä testauskapasiteetti on kyettävä kohdentamaan vaikuttavuuden ja riskianalyysien mukaisesti. Testauskapasiteettia pitäisi käyttää maahantulijoihin tilanteissa, joissa siitä on perustellusti odotettavissa epidemian torjunnan kannalta suurempi hyöty kuin testaamisesta maan sisällä. Tärkeintä on edelleen painottaa myös maahantulijoille tavanomaisia tartunnan torjuntakeinoja, kuten jokapäiväistä hyvää käsi- ja yskimishygieniaa sekä riittävää turvaväleistä huolehtimista.
Testauskapasiteetille asetettu tavoite on ylitetty
Kansallisessa testausstrategiassa määriteltiin tavoitteeksi ottaa vuorokaudessa 20 000 näytettä. Tämä tavoite on saavutettu, ja suurimmat toteutuneet päivittäiset testimäärät ovat olleet yli 15 000 näytettä. Kaikkiaan näytteitä on Suomessa otettu jo yli miljoona. Positiivisia löydöksiä näistä on ollut tähän mennessä vajaa 10 000 eli vajaa prosentti testatuista näytteistä. Viimeisen kuukauden aikana positiivisten näytteiden osuus kaikista otetuista näytteistä on ollut kasvussa. Tämä kertoo osaltaan epidemian kiihtymisestä, mutta myös siitä, että testaukset kohdentuvat nyt tehokkaammin oikeisiin ihmisiin kuin keväällä ja kesällä.
Koordinaatiotyöryhmän tehtävä on tukea kansallisen testausstrategian toimeenpanoa. Tavoitteena on myös kansallisesti yhtenäinen tilannekuva sekä laboratoriomateriaalin riittävyyden turvaaminen.
Lisätietoja:
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä, p. 050 515 0615, [email protected]
Johtaja Pasi Pohjola, STM, p. 0295 163 585, [email protected]
Lääkintöneuvos Anni-Riitta Virolainen-Julkunen, STM, p. 0295 163 324, [email protected]