Valtionavustusta haettavissa suomalaisen Lastenasiaintalo-mallin (Barnahus) jatkokehittämiseen

Sosiaali- ja terveysministeriö on avannut valtionavustushaun, joka koskee Lastenasiaintalo-mallin (Barnahus) jatkokehittämistä ja valtakunnallistamista. Avustuksen tarkoituksena on kattaa kustannuksia, joita kertyy lapsiin ja nuoriin kohdistuvan väkivallan ehkäisyn, tunnistamisen, tutkimisen sekä uhrien hoidon koordinaatiosta ja sisällön kehittämisestä.

Hakuaika on 31.5.-31.8.2021. Yhteensä valtionavustuksia jaetaan noin 1 900 000 euroa vuodelle 2022, ja saman verran vuodelle 2023.

Avustusta voivat hakea yliopistollista sairaalaa ylläpitävät sairaanhoitopiirit, joissa toiminnan kehittämisestä ja jalkauttamisesta vastaavat ensisijaisesti lasten ja nuorten oikeuspsykiatriset tai oikeuspsykologiset yksiköt yhteistyössä muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Tällaisia alueellisia toimijoita ovat erityisesti lasten- ja nuorisopsykiatria, seri-tukikeskukset, lastensuojelu ja perhekeskukset tai vastaavat toimijat.

Haussa painotetaan erityisesti niitä kehittämistoimia, jotka parantavat perustason palveluiden kykyä vastata lapsiystävällisesti ja Barnahus-mallin mukaisesti väkivaltaa kohdanneiden lasten ja nuorten sekä heidän perheidensä tarpeisiin. Tarkoituksena on luoda pitkäjänteisesti käyttöön jäävä pysyvä toimintamalli. Mallissa vaativan erityistason työtä tekevillä yliopistosairaaloiden yksiköillä on alueellaan keskeinen toimintaa koordinoiva rooli.

Yksi tavoitteista on lisätä lapsiystävällisten tilojen käyttöä tilanteissa, joissa lasta kuullaan. Kuulemisessa voidaan hyödyntää esimerkiksi perhekeskusten tiloja. 

Lastenasiaintalo-malli (Barnahus) perustuu moniammatilliseen viranomaisyhteistyöhön

Lastenasiaintalossa (Barnahus) selvitetään moniammatillisesti seksuaali- tai pahoinpitelyrikoksen uhriksi epäillyn lapsen ja nuoren asia lapsiystävällisessä ympäristössä. Samalla huolehditaan yhteistyössä lapselle turvallinen kasvu ja kehitys. 

Hankkeessa hyödynnetään muun muassa Seri-tukikeskuksissa jo käytössä olevia toimintamalleja, yliopistosairaaloiden lasten oikeuspsykologisissa ja -psykiatrisissa yksiköissä sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella (THL) kehitettyjä yhteistyömalleja ja muita toimintakäytäntöjä sekä koulutetaan alueille uusia osaajia. 

Vuosien 2020 ja 2021 aikana monialaista tapausten esiselvittelyä, ns. LASTA-seula -toimintaa on jo levitetty uusille alueille. Tätä työtä ja toiminnan juurruttamista pitää edelleen jatkaa ja tukea. 

Epäilyjä lapsiin kohdistuvista väkivaltarikoksista tulee ilmi entistä enemmän

Väkivalta lapsia kohtaan ei tutkimusten mukaan ole lisääntynyt, mutta epäilyt väkivaltarikoksista sekä ilmi tulleen väkivallan määrä on kasvanut huomattavasti. Tukea tarvitsevan lapsen näkökulmasta oikea-aikaista ja vaikuttavaa tukea hankaloittavat ja hidastavat monet asiat. Puutteita on palvelujärjestelmässä. Lisäksi lastensuojelun, rikosoikeuden ja hoidon prosessit etenevät eri tahtiin ja ne ovat kohtuuttoman hitaita. Osa väkivaltaepäilyn kohteena olevista lapsista sekä väkivallan uhreista jää kokonaan ilman tarvitsemaansa tukea ja hoitoa. 

Erityisesti Pohjoismaissa Lastenasiaintalo-mallin (Barnahus) avulla on pystytty lisäämään prosessien lapsiystävällisyyttä ja auttamaan seksuaalista väkivaltaa kohdanneita lapsia ja nuoria. Tähän on päästy viranomaisten välisellä yhteistyöllä ja kokoontumalla yhteen. 

Suomessa lasten ja nuorten oikeuspsykologiset ja -psykiatriset yksiköt toimivat jo suurelta osin Barnahus-mallin mukaisesti, mutta ne palvelevat vain osaa lapsista. 

Lisätietoja

Sosiaalineuvos Marjo Malja, [email protected], p. 0295 163 581 (yleisesti hausta)
Johtava asiantuntija Taina Laajasalo, THL, [email protected], p. 029 524 7777 (Barnahus-malli)
Suunnittelija Pauliina Hiltunen, [email protected], p. 0295 163 558 (valtionavustuksiin liittyvät kysymykset)