Suomi onnistui EU-vaikuttamisessa mitta- ja massadirektiiviin ja liikennekelpoisuuspakettiin

EU:n liikenneneuvosto hyväksyi 4.12.2025 yleisnäkemykset mitta- ja massadirektiivistä ja liikennekelpoisuuspaketista. Suomi onnistui erinomaisesti vaikuttamisessa neuvoston työryhmäkäsittelyissä.

– On pitkäjänteisen työn tulos, että Suomen näkemykset on huomioitu näin hyvin neuvoston yleisnäkemyksissä. Pyrimme varmistamaan, että Suomelle tärkeät asiat pysyvät näkyvillä myös valmiissa sääntelyssä. Suomi on pohjoinen pitkien etäisyyksien maa, ja siksi kansalliset joustovarat ovat meille erityisen tärkeitä. Tätä faktaa täytyy tuoda EU:ssa esille, liikenne- ja viestintäministeri Lulu Ranne sanoo.

Suomi saisi jatkossakin käyttää suurempia ajoneuvoyhdistelmiä kansallisesti

Mitta- ja massadirektiivi sääntelee kuorma-autojen ja linja-autojen suurimpia sallittuja mittoja ja painoja. Suomi on vaikuttanut direktiivin neuvottelujen aikana aktiivisesti, jotta Suomen liikenteen erityispiirteet ja olosuhteet otetaan direktiivin muutoksessa huomioon. Suomi onnistui neuvotteluissa erinomaisesti.

Suomen kuljetusmarkkinoilla käytettyjen ajoneuvoyhdistelmien enimmäismittoja ja -massoja on kasvatettu vuosikymmenten ajan useissa vaiheissa. Tarkoituksena on parantaa kuljetusten tehokkuutta ja taloudellisuutta ja siten turvata elinkeinoelämän kilpailukykyä. Suuremmat ajoneuvoyhdistelmät ovat myös taloudellisesti, logistisesti ja ympäristön kannalta kestävämpiä.

Liikenneneuvoston yleisnäkemyksessä jäsenvaltioiden nykyinen joustovara ajoneuvoyhdistelmien enimmäiskoossa ja -painossa säilyy. Näkemyksen mukaan Suomi voisi siis jatkossakin sallia raskaille hyötyajoneuvoille korkeammat paino- ja kokorajat kansallisessa liikenteessä.

Lisäksi neuvoston yleisnäkemyksen mukaan rajat ylittävät kuljetukset voidaan jatkossakin hoitaa nykyisellä kalustolla. Kysymys on Pohjoismaille tärkeä. Näin rajoille ei synny esteitä direktiivimuutoksen myötä.

Suomi tuki neuvotteluissa myös nollapäästöisten ajoneuvojen käyttöä edistäviä ratkaisuja kuitenkin niin, että samalla siltojen kestävyys ja tierasitus huomioitaisiin parhaalla mahdollisella tavalla. Suomi onnistui saamaan myös tältä osalta näkemyksiään läpi.

Moottoripyörien katsastuksesta ei tulisi pakollista

Komissio esitti keväällä 2025 uutta liikennekelpoisuuspakettia, joka sisältää ehdotukset katsastusdirektiivin ja tienvarsikatsastusdirektiivin muuttamisesta sekä uudesta rekisteröintitodistusdirektiivistä.

Yhtenä muutoksena komissio ehdotti moottoripyörien katsastuksen muuttamista pakolliseksi. Tällä hetkellä EU:n jäsenmailla on kansallinen mahdollisuus poiketa moottoripyörien katsastuksesta, jota Suomi on hyödyntänyt. Suomi onnistui liikennekelpoisuuspaketin neuvotteluissa tuomaan esiin kannan siitä, että kansallinen joustovara moottoripyörien katsastusvelvoitteesta tulisi säilyttää. Neuvoston yleisnäkemyksessä joustovara on säilytetty.

Suomessa moottoripyöräonnettomuuksien tutkinnassa on todettu, että moottoripyörien tekniset viat eivät ole syynä onnettomuuksille. Lisäksi moottoripyöräily ajoittuu Suomessa pitkälti kesäkaudelle. Moottoripyöräilyn kausittaisuus aiheuttaisi haasteita katsastuksen järjestämiselle samalla, kun liikenneturvallisuuden parantuminen jäisi vähäiseksi. 

Mitä seuraavaksi?

Neuvoston yleisnäkemysten jälkeen Euroopan parlamentti muodostaa oman näkemyksensä liikennekelpoisuuspaketista. Euroopan parlamentti on päättänyt kannastaan mitta- ja massadirektiiviin maaliskuussa 2024. Seuraavaksi mitta- ja massadirektiivin osalta alkavat niin sanotut trilogi- eli kolmikantaneuvottelut, joissa haetaan yhteistä näkemystä ehdotuksen lopullisesta sisällöstä jäsenmaiden, parlamentin ja komission välillä.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Elisa Vornanen, p. 0295 342 054, [email protected] (mitta- ja massadirektiivi)

johtava asiantuntija Esa Aaltonen, p. 0295 342 107, [email protected] (liikennekelpoisuuspaketti)