Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot seitsemälle yhteisöllisen tiedon rakentajalle

Tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie on jakanut seitsemän tiedonjulkistamisen valtionpalkintoa merkittävästä tiedonjulkistamistyöstä. Palkintojuhlaa vietetään 8. kesäkuuta Euroopan kulttuuripääkaupunki Oulussa.

Vuoden 2026 palkitut ovat työllään lisänneet kansalaisten tietämystä ja virittäneet yhteiskunnallista keskustelua. Palkitut tekevät maailmasta ymmärrettävämpää tavalla, jossa yhdistetään tutkimusta, kokemusta ja havaintoja. Palkinnoista kaksi on yhteisöpalkintoja ja yksi palkinto myönnetään postuumisti.

– Tiedonjulkistaminen on demokratian keskeinen perusta. Se tekee monimutkaisesta maailmasta ymmärrettävämmän, vahvistaa luottamusta ja luo edellytyksiä rakentavalle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Huolellisesti tuotettu tieto auttaa meitä jäsentämään maailmaa, tekemään parempia päätöksiä ja siten rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta, tiede- ja kulttuuriministeri Mari-Leena Talvitie kommentoi.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinto on korkein valtakunnallinen tunnustus ansiokkaasta tiedonjulkistamisesta. Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää palkinnot vuosittain Tiedonjulkistamisen neuvottelukunnan (TJNK) esityksestä. Palkinnot ovat osa valtiollista palkitsemisjärjestelmää, jonka juuret ulottuvat 1880-luvulle. Nykyisiä tiedonjulkistamisen valtionpalkintoja on jaettu vuodesta 1968 lähtien.

Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnot 2026

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission komissaarit työelämäprofessori, oikeustieteen tohtori Hannele Pokka, hallintotieteiden maisteri Irja Jefremoff, arkkipiispa emeritus, teologian tohtori Kari Mäkinen, yliopistolehtori emerita, yhteiskuntatieteiden tohtori Anni-Siiri Länsman sekä poronhoitaja ja yrittäjä Heikki Paltto vaikeiden historiallisten kokemusten esiin tuomisesta yhteiskunnallisen ymmärryksen lisäämiseksi ja keskustelun edistämiseksi

Saamelaisten totuus- ja sovintokomission työ on tiedonjulkistamista arvokkaimmillaan. Se on edellyttänyt tekijöiltään syvää asiantuntemusta, harkintaa ja henkilökohtaista sitoutumista. Julki tuotu tieto heijastuu niin päätöksentekoon kuin yleiseen keskusteluun ja kulttuuriin.

Suomen valtio on rakentunut suomalaisten ja saamelaisten maille, mutta saamelaisten kokemukset ovat pitkään jääneet yksityisiksi. Toimivan ja oikeudenmukaisen yhteiskunnan edellytyksenä on kyky kohdata historiansa kipukohdat. Tämä edellyttää, että vaikeat ja tuskaa aiheuttaneet kokemukset tuodaan näkyviksi ja käsiteltäviksi. Vain näin luodaan perusta jatkotyölle ja yhteiskunnalliselle eheytymiselle.

Totuus- ja sovintokomission työ vahvistaa tiedon kautta edellytyksiä saamelaisuuden tulevaisuuden rakentamiselle Suomessa. Komissaarit onnistuivat vaikeista lähtökohdista rakentamaan luottamusta, joka kuulemistilaisuuksien kautta kiteytyi historiallisesti merkittäväksi, eheyttäväksi ja laajasti vaikuttavaksi kokonaisuudeksi.

Palkintosumma 30 000 euroa jaetaan tasan saajien kesken.

Tuottaja Annika Löfgren ja tuottaja Christina Staffans, juontaja Joakim Lax ja asiantuntijat Anders Albrecht, Jörgen Palmgren, Hans Hästbacka, Mimma Ekblad, Torgny Backman, Niclas Fritzén ja Johan Ekroos sekä tuottaja Olli Koski, juontaja Minna Pyykkö ja asiantuntijat Heidi Kinnunen, Jaakko Kullberg, Juha Laaksonen, Ari Saura ja Henry Väre pitkäaikaisten Naturväktarna- ja Luontoilta-ohjelmien tuottamisesta sekä yleisön osallistumisen vahvistamisesta ja luontokiinnostuksen lisäämisestä

Naturväktarna har sedan 1971 troget tagit emot och besvarat lyssnarfrågor i direktsändning. Programmet sammanför lyssnarnas observationer med kontemplativ diskussion förankrad i stark expertis och kunskap.  Myös suomenkielinen Luontoilta on jo yli 50 vuotta pohdiskellut leppeällä tyylillään luontohavaintoja ja kysymyksiä palsternakasta ojakärsämöön.

I två program som överspänner generationsgränser har man besvarat frågor från både barn och vuxna om allt vad gäller djur och natur: Från insekter till stora rovdjur, stadsmiljöer till öken, och belyst vad som händer på djupaste havsbotten och i nattens mörker medan vi sover.

Vår omgivning står under ständig förändring, där människans relation till naturen riskeras avlägsnas och försvagas genom urbanisering, vilket gör att programmen fyller en ständigt viktig roll i att stimulera nyfikenhet, utbilda och underhålla om allt det spännande som lever omkring oss.

Vuosikymmenten mittaan asiantuntijat ovat vaihtuneet, mutta ohjelmien kansalaishavaintoja ja asiantuntijatietoa yhdistävä perusidea pysyy vahvana. Radion Naturväktarna ja Luontoilta ovat myös monikanavaisen tiedeviestinnän edelläkävijöitä, sillä niiden mallin mukaan kansalaisten kysymyksiin on vastattu niin televisiossa, lehdissä, kirjoissa kuin internetissäkin.

Palkintosumma 50 000 euroa jaetaan tasan saajien kesken.

Valtiotieteiden tohtori, tutkija ja tietokirjailija Timo R. Stewart teoksesta Palestiina ja Israel. Historia karttoina, joka lisää ymmärrystä ajankohtaisen konfliktin historiallisista taustoista

Timo R. Stewart on tehnyt poikkeuksellisen vaativasta aiheesta ymmärrettävää suomalaiselle yleisölle ilman, että sen historiallinen ja poliittinen kerroksellisuus häviää. Hänen Palestiina ja Israel. Historia karttoina -teoksensa näyttää, miten kartat eivät vain kuvaa todellisuutta vaan rakentavat sitä.

Kartat paljastavat, miten alueen historiaa, rajoja, valtaa ja oikeuksia on eri aikoina tulkittu, perusteltu ja kiistetty. Stewart antaa lukijalle välineitä erottaa toisistaan tiedon, tulkinnan ja propagandan sekä hahmottaa nykyhetkeä pidemmässä historiallisessa kaaressa. Samalla hän tekee näkyväksi sen, miten visuaaliset esitystavat vaikuttavat käsityksiimme konflikteista ja niiden osapuolista.

Stewartin keskeisenä ansiona on tutkimukseen nojaava tapa tuoda ristiriitoja sisältävä ja tunteita herättävä aihe suuren yleisön ulottuville. Hänen selkeä ja havainnollinen esitystapansa tekee vaikeasta aiheesta lähestyttävän ilman turhaa yksinkertaistamista. Palestiina ja Israel. Historia karttoina on erinomainen esimerkki tiedonjulkistamisesta, joka syventää julkista keskustelua tutkimusperusteisesti ja vahvistaa ymmärrystämme yhdestä aikamme merkittävimmästä poliittisesta konfliktista.

[Palestiina ja Israel. Historia karttoina, Gummerus 2025]

Palkintosumma 15 000 euroa.

Filosofian tohtori Leea Lakka tärkeästä teoksesta Kapina pulpetissa. Mitä vuosi takarivissä opetti lukemisesta, kirjoittamisesta ja taitojen eriytymisestä

Leea Lakka vietti vuoden peruskoulun yhdeksäsluokkalaisten joukossa ja huomasi, että takarivissä otetaan opettajaan ja koulunkäyntiin paitsi fyysistä myös henkistä etäisyyttä. Opiskeluun suhtaudutaan läpällä, opiskeltavia asioita pidetään turhina ja vaivannäköä vältellään lukuisin keinoin. Kuten Pisa-tutkimuskin on osoittanut, osa oppilaista lukee niin heikosti, etteivät he pärjää yhteiskunnassa.

Vaikka takarivin oppilaat haastavat opettajia monin tavoin, Lakka muistuttaa, ettei heidän kohdallaan saa luovuttaa. Oppivelvollisuuskoulua ei voi rakentaa vain ihanteellisten oppilaiden varaan, vaan koululla on tärkeä tehtävä: sen pitäisi pyrkiä tasoittamaan yhteiskunnallista eriytymistä.

Kapina pulpetissa perustuu Leea Lakan vuotta aiemmin julkaistuun väitöskirjaan. Se on erinomainen esimerkki tieteellisen tiedon yleistajuistamisesta ja yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistumisesta.

[Kapina pulpetissa. Mitä vuosi takarivissä opetti lukemisesta, kirjoittamisesta ja taitojen eriytymisestä, Nemo 2025]

Palkintosumma 15 000 euroa.

Biologisen antropologian dosentti, tutkija Sonja Koski teoksesta Simpanssi sisällämme

Sonja Kosken (1973–2025) Simpanssi sisällämme on tietokirja simpansseista ja niiden lähimmistä sukulaisista: bonoboista ja ihmisistä. Koko uransa kädellisiä tutkinut Koski tarkastelee viimeiseksi jääneessä teoksessaan evoluution syvää historiaa ja kysyy, millainen käyttäytyminen tekee simpanssista simpanssin ja ihmisestä ihmisen.

Teos on persoonallinen ja pohdiskeleva esitys simpanssien elämästä: järjestä ja tunteista, työkaluista ja kulttuureista, sosiaalisuudesta ja sotaisuudesta, ystävyydestä ja empatiasta sekä normeista ja moraalista. Ihmislukijoille nämä teemat ovat niin tuttuja, että pidämme niitä oman lajimme ominaispiirteinä. Teos Simpanssi sisällämme osoittaa, että monet ihmisen käyttäytymispiirteet ovat yhteisiä myös kaukaisille sukulaisillemme ja hyvin vanhaa evolutiivista alkuperää. Ihmisen käyttäytymisellä onkin kenties apinaydin, emmekä olekaan niin erityisiä kuin usein haluamme ajatella.

Sonja Kosken kirja ei ole pelkästään tiivis tietopaketti kädellisten käyttäytymisestä. Tutkittu tieto lomittuu kirjassa luontevasti tekijän omakohtaiseen tarinaan kasvamisesta apinatutkijaksi. Tarinaa kuljettaa syvä kunnioitus tutkimuskohteita kohtaan, myötätunto ja kaipaus lajienväliseen yhteyteen. Niitä tarvitaan, kirjailijan sanoin: ”jotta voimme omaksua maailmankuvan, jossa muut lajit ovat samanarvoisia ja yhtä erityisiä ja tärkeitä kuin me itse”

[Simpanssi sisällämme, SKS Kirjat 2025.]

Palkinto myönnetään postuumisti ilman palkintosummaa. Palkinto kunnioittaa Sonja Kosken elämäntyötä tutkijana ja hänen erinomaista teostaan.

Suomalaiset wikipedistit pitkäjänteisestä ja yhteisöllisestä työstä avoimen tiedon rakentamiseksi ja ylläpitämiseksi

25-vuotias Wikipedia on kaikille avoin verkkotietosanakirja. Wikipedisti puolestaan on henkilö, joka kirjoittaa ja muokkaa Wikipediaa, usein nimimerkin suojassa, osana neutraalia ja yhteisöllistä hanketta. Talkoisiin saavat osallistua kaikenlaiset ihmiset nuorista vanhoihin, amatööreistä huippututkijoihin, oikeistolaisista vasemmistolaisiin ja ateisteista uskoviin.

Kymmenet tuhannet suomalaiset wikipedistit ovat antaneet panoksensa erityisesti suomen- ja ruotsinkielisiin sekä pohjoissaamen- ja inarinsaamenkielisiin Wikipedioihin. Myös englanninkielinen Wikipedia ja muut kieliversiot olisivat toisenlaisia ilman suomalaisia kirjoittajia. Suomalaiset wikipedistit rakentavat koko maailmalle Suomi-kuvaa kirjoittamalla asioista, jotka ovat suomalaisille tuttuja ja tärkeitä.

Kaikille suomalaisille wikipedisteille omistettu tiedonjulkistamisen valtionpalkinto luovutetaan Wikipedian sekä muiden Wikimedia Foundationin ylläpitämien palveluiden käyttöä edistävälle Wikimedia Suomi ry:lle.

Jos Wikipedia suljettaisiin, moni tiedon tarvitsija olisi nopeasti pulassa.

Yhteisöpalkinto 20 000 euroa osoitetaan Wikimedia Suomi ry:lle.

Kansalaisjärjestö Finnwatch vaikuttavasta ja vastuullisesta tiedon tuottamisesta ja yhteiskunnallisen keskustelun avaamisesta

Finnwatch on määrätietoisesti ja tinkimättömästi tutkinut suomalaisten yritysten toimintaa globaaleissa tuotantoketjuissa sekä tehnyt näkyväksi siihen liittyviä epäkohtia. Järjestö on ansioitunut erityisesti yritysten verovälttelyn, työntekijöiden oikeuksien loukkausten ja haitallisten ympäristövaikutusten selvittäjänä. Finnwatchin työ perustuu huolelliseen taustoitukseen, avoimeen viestintään ja vastuulliseen vuoropuheluun: se tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tarkistaa tutkimustensa keskeiset havainnot ennen niiden julkaisemista.

Finnwatch edistää tiedonjulkistamista tuomalla vaikeasti hahmotettavia taloudellisia ja yhteiskunnallisia ilmiöitä ymmärrettävään muotoon sekä lisäämällä kansalaisten, kuluttajien ja päättäjien tietopohjaa. Järjestön toiminta tukee kestävää kuluttajuutta, vahvistaa vastuullisesti toimivien yritysten toimintaedellytyksiä ja kannustaa kehittämään sääntelyä, joka puuttuu tehokkaasti globaaleihin epäkohtiin.

Riippumattomana kansalaisjärjestönä Finnwatch on vakiinnuttanut asemansa merkittävänä tiedon tuottajana ja yhteiskunnallisen keskustelun avaajana.

Yhteisöpalkinto 20 000 euroa osoitetaan Finnwatch ry:lle.

Lisätietoja: pääsihteeri Reetta Kettunen, Tiedonjulkistamisen neuvottelukunta, p. 040 733 5935, reetta.kettunen(a)tjnk.fi

Kuva: Mika Wallineva.