Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvosto framsida

Justitieminister Anna-Maja Henrikssons tal på Advokatdagen 6.5.2022

justitieministeriet
Utgivningsdatum 6.5.2022 15.39
Tal

Arvoisa pääministeri Kaja Kallas, tuomioistuimen presidentti Robert Spano, hyvät asianajajakunnan edustajat, hyvät kuulijat, bästa åhörare, Arvoisa puheenjohtaja,

Let me, first of all, thank you for the opportunity to address this esteemed audience today. The theme of the conference - Rule of law, accountability and leadership – is highly topical. As we speak today, we have two years of coping with the Covid pandemic behind us - and now, we face the tragedy of war and large-scale suffering on our continent. At this juncture, our capability to promote the rule of law and accountability in Europe demands firm leadership and determination from us all. 

It is my great pleasure and honour to welcome to Finland and to this event our high-level international guests, Prime Minister of Estonia, Ms. Kallas, and the President of the European Court of Human Rights, Mr. Spano. I wish you warmly welcome and I hope you both find your visits to Finland rewarding. 

It is great to have you here today, Prime Minister Kallas, as a further sign our close relations and fruitful cooperation.  Ms. Kallas has previously worked as an attorney-at-law, and as many in the audience probably know, she used to work in Finland too. I hope this annual attorney-at-law event feels like coming home, and that it is pleasant to be back, Prime Minister.  Teretulemast!

President of the European Court of Human Rights, Robert Spano, has served as judge at the ECHR since 2013 and, since May 2020, as the Court´s President. Prior to that, he has served as Iceland´s Parliamentary Ombudsman, and he also has an impressive academic career as Professor of Law. It is clear for all of us, that the European Court of Human Rights truly plays a key role when it comes to promoting human rights and the rule of law – in Europe and beyond. Welcome, välkommen, Mr Spano.

Hyvät kuulijat,

Demokratia, oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet ovat yhteiskunnan kulmakiviä. Ne kytkeytyvät monin tavoin toisiinsa ja vaikuttavat ratkaisevasti kansalaisten arkipäivään ja yritysten toimintaympäristöön. Oikeusvaltion ytimessä on kansalaisten luottamus oikeuksiensa toteutumiseen sekä demokraattisiin toimintatapoihin. Luottamus on demokratiassa aivan olennaista – se on yhteiskuntaa koossa pitävä voima. Luottamus demokraattisiin instituutioihin on Suomen perinteisiä vahvuuksia ja jotain, josta meidän on todella syytä pitää kiinni!

Samoin on tarkasteltaessa asiaa EU:n tasolla: oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien kunnioitus sekä sitoutuminen demokraattisiin toimintatapoihin mahdollistavat EU:n toiminnan sinä arvoyhteisönä, jona sen haluamme nähdä.  EU-tuomioistuin on katsonut Puolaa koskevassa käytännössä, että mikäli tuomareita ei koeta riippumattomiksi tai puolueettomiksi, tämä on omiaan heikentämään sitä luottamusta, jota oikeuslaitoksen täytyy herättää kansalaisissa demokraattisessa yhteiskunnassa ja oikeusvaltiossa.   

EU:n sisällä luottamuksen horjuminen heikentäisi EU:ta – mm. sisämarkkinoiden ja EU-oikeuden asianmukaista toteutumista. Vastavuoroiseen tunnustamiseen perustuva oikeudellinen yhteistyö rakentuu jäsenvaltioiden keskinäiselle luottamukselle.

Oikeusvaltiossa asianajajilla on keskeinen rooli kansalaisten oikeuksien pääsyn varmistamisessa. Euroopan komission oikeusvaltiokertomuksessa 2021 korostetaan, että toimiva oikeuslaitos edellyttää, että asianajajat voivat vapaasti edustaa asiakkaitaan ja antaa näille oikeudellista neuvontaa. Samoin korostetaan asianajajayhdistysten tärkeää roolia asianajajien riippumattomuuden ja ammatillisen luotettavuuden takaamisessa.

Bästa åhörare, 

För att försvara de grundläggande och mänskliga rättigheterna och för att upprätthålla rättsstatsprincipen, krävs det att advokaterna är självständiga och oberoende av den offentliga makten. I Finland har både enskilda advokaters och advokatväsendets oberoende av den offentliga makten redan nu tryggats genom lagstiftning. I Finland fastställer ett oberoende advokatsamfund de regler som gäller advokaternas yrkesetik och övervakar advokaters verksamhet. 

Lagen säkerställer också att kommunikationen mellan en advokat och dennes klient behandlas konfidentiellt. Det är viktigt att stärka rättsstatsprincipen och motsätta sig alla försök att försvaga advokaters självständighet och oberoende, och Finland stöder det arbete som pågår i EU och i Europarådet för att garantera advokaternas oberoende.

Asianajajilla on keskeinen ja merkittävä rooli oikeudenhoidossa ja oikeusvaltioperiaatteen edistämisessä. Valitettavasti eräissä maissa asianajajien ammatin harjoittamista pyritään rajoittamaan. Asianajajien asemaa ja roolia suojaava instrumentti on ollut vuosia Euroopan neuvoston harkinnassa. Harkinnan tuloksena Euroopan neuvosto on tammikuussa perustanut asiantuntijaryhmän laatimaan ehdotuksen oikeudelliseksi asiakirjaksi, jonka tarkoituksena on vahvistaa asianajajien asemaa.  

Hyvät kuulijat,

Oikeusministeriössä on käynnistetty historian ensimmäinen oikeudenhoidon selonteon valmistelu. Tarkoitus on antaa kokonaisvaltainen ja ajantasainen tieto suomalaisen oikeudenhoidon tilasta ja esittää tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Selonteon tavoitteena on toimintaedellytysten turvaaminen yhtä vaalikautta pitkäkestoisemmalla tarkastelulla, se tulee toimimaan tärkeänä työkaluna tuleville hallituksille.  Kansalaisten täytyy voida luottaa siihen, että oikeusvaltiomme perusta on vakaa ja toimiva.

Oikeudenhoidon selonteon valmistelussa Asianajajaliiton esittämät kannanotot oikeudenhoidon parantamiseksi tulevat olemaan tärkeitä. 

Hallitusohjelman mukaisesti on toteutettu selvitys oikeusavun tulorajojen nostamisesta ja keskituloisten oikeusavusta sekä oikeusturvavakuutuksesta. 

Selvityksen keskeinen tulos oli, että kaikki pienituloiset henkilöt eivät saa nykyisillä tulorajoilla oikeusapua maksutta. Lisäksi selvitykseen liittyneiden haastattelujen perusteella keskituloiset koettiin oikeusavun väliinputoajiksi. 

Näen oikeusavun saatavuuden kehittämisen tärkeänä osana kokonaisuutta, jolla parannetaan kansalaisten mahdollisuuksia päästä oikeuksiinsa. Meidän on varmistettava, että ihmisten oikeudet toteutuvat Suomessa. 

Tässä yhteydessä haluan myös todeta, että yhteistyö ja vuorovaikutus Suomen Asianajajaliiton ja oikeusministeriön kesken on hyvää. Kuluvan vuoden säädöshankkeisiin olen lisännyt Asianajajaliiton kaikista kiireellisimpänä pitämän muutoksen asianajajalakiin, valvontalautakuntaa koskevan sääntelyn tarkistamisen.

Hyvät kuulijat, 

Oikeusturvan toteutuminen on asia, johon on panostettava määrätietoisesti ja sitä hallitus tällä hallituskaudella on tehnyt ja tekee edelleen. Hallitusohjelman mukaisesti on uudistettu oikeudenkäyntimenettelyä koskevaa lainsäädäntöä muun muassa oikeusturvan tehostamiseksi ja oikeuksiin pääsyn helpottamiseksi. Todistelun kannalta poikkeuksellisen merkittävä on uusi lainsäädäntö, jonka mukaan henkilötodistelu tallennetaan alioikeudessa videotallenteelle, jolta se vastaanotetaan muutoksenhaussa. Tämä on tärkeä uudistus myös yksilölle, rikosasioissa asianomistajat ja todistajat välttyisivät yleensä kohtaamasta syytettyä toistamiseen. 

Lisäksi hallitusohjelman mukaisesti pian tarkistetaan laajojen riita-asioiden oikeudenkäyntikuluja koskevaa lainsäädäntöä. Työryhmä, jossa muun muassa Asianajajaliitto on ollut edustettuna, on juuri saanut työnsä valmiiksi ja mietintö on nyt lausunnolla. Myös ajatus kevennetystä oikeudenkäyntimenettelystä pienempiä riita-asioita varten on hyvä ja haluan viedä sen eteenpäin.
 
Hyvät kuulijat, 

Kuten tiedätte, eduskunnassa on parhaillaan käsittelyssä oikeusministeriön merkittävin lainsäädäntöhanke tällä vaalikaudella, eli hallituksen esitys seksuaalirikoslainsäädännön uudistamiseksi. Tämä on historiallinen uudistus. Vihdoin, monen vuoden työn jälkeen, Suomi saa modernin seksuaalirikoslainsäädännön, jossa raiskauksen määritelmä muutetaan suostumusperusteiseksi. Uudistus sisältää lukuisia suurempia muutoksia, jotka parantavat rikoksen uhrin asemaa ja merkitsevät merkittävää muutosta seksuaalirikoksia koskevaan ajattelutapaan. Raiskaus määritellään sukupuoliyhteydessä olemiseksi sellaisen henkilön kanssa, joka ei osallistu siihen vapaaehtoisesti.  Esitys on tietenkin merkityksellinen myös monen asianajajan työn kannalta.

Olen oikeusministerinä pitänyt hallituksen jokaisessa budjettiriihessä esillä oikeudenhoidon riittävien resurssien tarvetta. Ja olen tyytyväinen, että hallitus on tällä vaalikaudella panostanut määrätietoisesti oikeudenhoidon toimintaedellytysten parentamiseen. Uusimmassa julkisen talouden suunnitelmassa, joka koskee vuosia 2023−2026, saatiin vakiinnutettua aiempia tuomioistuinten voimavaroihin liittyviä ratkaisuja, kuten määrärahojen osoittaminen muun muassa syyteharkinnan ja oikeudenkäyntien käsittelyajan lyhentämiseen. Lisäksi oikeusministeriölle kohdistettiin oikeudenhoidon turvaamiseen merkittävä 12 milj. euron lisäys. 

Suomen kaltaiselle oikeusvaltiolle kansalaisten luottamus toimivaan oikeusjärjestelmään on ratkaisevaa. On kyse yhdestä demokratiamme peruspilareista. Toimiva oikeudenhoito on myös ratkaisevassa asemassa maamme kilpailukyvyn kannalta. Yritysten on voitava luottaa siihen, että niiden asiat käsitellään tehokkaasti ja sujuvasti tuomioistuimissa. Tässä maailmanpoliittisessa tilanteessa on entistä tärkeämpää, että pidämme oikeusvaltiosta huolta. Odotan selonteon antavan vastauksia siihen, kuinka voimme parhaiten säilyttää luottamuksen pitkällä aikavälillä ja odotan tiiviin yhteistyön jatkuvan oikeusvaltion edistämisessä.

Dear participants,

With these words let me thank you for your attention. I wish you a very fruitful event and lots of courage for your continued efforts to promote access to justice and the rule of law. Thank you.
 

 
Tillbaka till toppen