Oikeudenkäynnin julkisuutta aiotaan lisätä
Oikeudenkäynnin julkisuutta yleisissä tuomioistuimissa koskeva lainsäädäntö aiotaan uudistaa kokonaan. Tavoitteena on lisätä oikeudenkäyntien avoimuutta ja parantaa tuomioistuinten mahdollisuuksia ottaa huomioon sekä oikeudenkäynnin julkisuus, yksityiselämän suoja että muut seikat. Valtioneuvosto hyväksyi esityksen sisällön ja se on tarkoitus antaa eduskunnalle presidentin esittelyssä 10. maaliskuuta 2006.
Esitys koskee käräjäoikeuksia, hovioikeuksia, korkeinta oikeutta sekä eräitä muita tuomioistuimia. Samanaikaisesti eduskunnalle annetaan esitys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa.
Diaaritietojen eli oikeudenkäyntiä koskevien perustietojen julkisuutta esitetään lisättäväksi. Perustiedot olisivat julkisia heti riippumatta siitä, onko ne merkitty tuomioistuimen asiakirjarekistereihin. Tuomioistuin voisi määrätä diaaritiedoista salattavaksi turvapaikanhakijan henkilöllisyyden sekä nykyiseen tapaan rikoksen uhrin henkilöllisyyden lähinnä seksuaalirikoksissa.
Tuomioistuin päättäisi suljetusta käsittelystä
Oikeudenkäynnin suullinen käsittely olisi yleensä julkinen kuten nykyisinkin. Laissa ei enää määrättäisi, milloin käsittely on pidettävä yleisöltä suljettuna, vaan tämä olisi aina tuomioistuimen harkinnassa. Suullinen käsittely tulisi toimittaa suljettuna vain siltä osin kuin se on välttämättä tarpeen.
Suljettu käsittely voitaisiin toimittaa, jos asian julkinen käsittely todennäköisesti vaarantaisi valtion ulkoista turvallisuutta tai aiheuttaisi merkittävää haittaa Suomen kansainvälisille suhteille. Nykyisin esimerkiksi maanpetosasiat käsitellään aina suljetuin ovin. Käsittely voisi olla suljettu myös esimerkiksi silloin, kun esitetään arkaluonteisia yksityiselämään liittyviä tietoja tai salassa pidettäviä asiakirjoja.
Jos rikoksesta on syytteessä alle 18-vuotias tai asiassa kuullaan alle 15-vuotiasta, käsittely voitaisiin toimittaa suljettuna. Uutta olisi, että alle 18-vuotiaankin syytetyn kohdalla käsittely olisi kuitenkin julkinen, jos suljettu käsittely olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua.
Uutena perusteena rajoittaa yleisön läsnäoloa oikeudenkäynnissä voisi olla todistajan tai muun henkilön suojaaminen henkeen tai terveyteen kohdistuvalta uhalta.
Vangitsemista, matkustuskieltoa ja todisteiden esittämistä koskevien pakkokeinoasioiden suullista käsittelyä ei pidettäisi pelkästään epäillyn itsensä pyynnöstä suljettuna yhtä usein kuin nykyisin.
Oikeudenkäyntiä saisi yleensä kuvata alussa ja lopussa
Oikeudenkäynnissä saa nykyisin kuvata, nauhoittaa ja käyttää muita tallennustapoja puheenjohtajan luvalla. Nykyistä sääntelyä esitetään tarkennettavaksi niin, että kuvaaminen ja muu tallentaminen olisi puheenjohtajan luvalla sallittu oikeudenkäynnin alkaessa sekä tuomiota julistettaessa. Lupa voitaisiin myöntää, jollei kuvaamisesta aiheudu merkittävää haittaa yksityisyyden suojalle eikä se vaaranna turvallisuutta tai jollei sen epäämiseen ole muuta painavaa syytä.
Lupa oikeudenkäynnin tallentamiseen muuten kuin sen alussa tai lopussa voitaisiin myöntää vain, jos se ei edellä mainittujen perusteiden lisäksi häiritse oikeudenkäynnin kulkua ja jos oikeudenkäyntiin osalliset antavat siihen suostumuksensa.
Tuomioistuimen videotallenteisiin saisi tutustua vain tuomioistuimessa, jos kopion antaminen loukkaisi tallenteessa esiintyvien henkilöiden yksityisyyden suojaa. Sen sijaan tuomioistuimen äänitallenteista tai yksittäisistä valokuvista voisi saada kopion.
Oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus lisääntyisi
Julkisuus lisääntyisi erityisesti kirjallisessa menettelyssä käytävissä oikeudenkäynneissä, koska suoraan lain nojalla salassa pidettävien oikeudenkäyntiasiakirjojen määrä vähenisi nykyiseen verrattuna.
Oikeudenkäyntiasiakirja tulisi salata vain siltä osin kuin on välttämätöntä. Salassa pidettäviä olisivat valtion turvallisuutta koskevat tiedot ja henkilön yksityiselämään liittyvät arkaluontoiset tiedot. Myös rikoksen uhrin oikeuksia loukkaavat tiedot sekä syytettyä koskevat tutkimukset ja selvitykset olisivat salassa pidettäviä. Tuomioistuimen neuvottelusalaisuuden piiriin kuuluvat tiedot olisivat salaisia.
Rikosasioissa henkilön yksityiselämään liittyvät arkaluonteiset tiedot eivät olisi salassa pidettäviä siltä osin kuin ne liittyvät olennaisesti syytteessä tarkoitettuun tekoon tai sen arviointiin.
Oikeudenkäyntiasiakirja olisi julkinen silloin, kun se on saapunut tuomioistuimelle. Tietyillä edellytyksillä tuomioistuin voisi kuitenkin lykätä asiakirjan julkiseksi tuloa. Rikosasiassa säilytettäisiin nykyisin voimassa oleva säännös, jonka mukaan asiakirjat tulevat yleensä julkisiksi vasta istuntokäsittelyn alussa.
Salassa pidettävästä ratkaisusta julkinen seloste
Tuomioistuimen ratkaisu olisi julkinen, jollei sitä ole tarpeen salata esimerkiksi asianosaisten yksityiselämän suojaamiseksi. Uutta olisi, että ratkaisun salassapidosta olisi aina erikseen tehtävä päätös.
Salassa pidettävänkin ratkaisun lopputulos ja sovelletut lainkohdat olisivat nykyiseen tapaan aina julkisia. Salassa pidettävästä ratkaisusta olisi laadittava julkinen seloste, jos asia on yhteiskunnallisesti merkittävä tai se on herättänyt huomattavaa kiinnostusta. Julkisessa selosteessa selvitettäisiin pääpiirteissään asia ja ratkaisun perustelut.
Tuomioistuimen velvollisuus olisi huolehtia siitä, että jutun asianosainen voi saada tiedon ratkaisun sisällöstä ennen kuin siitä annetaan tieto yleisölle. Säännöstä sovellettaisiin yhteiskunnallisesti merkittävissä ja julkisuudessa kiinnostusta herättäneissä asioissa.
Muutoksenhakua selkeytettäisiin
Lakiin esitetään lisättäväksi menettelysäännöt oikeudenkäynnin julkisuutta koskevien ratkaisujen tekemisestä tuomioistuimissa. Ratkaisu tehtäisiin joko pyydettäessä tai tuomioistuimen aloitteesta.
Julkisuusasioita koskeviin ratkaisuihin olisi haettava muutosta samaa reittiä kuin itse pääasiaankin. Käräjäoikeuden ratkaisusta valitettaisiin siten hovioikeuteen ja sieltä korkeimpaan oikeuteen. _ _ _
Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Asko Välimaa, p. (09) 1606 7708 ja lainsäädäntösihteeri Kirsi Pulkkinen, p. (09) 1606 7722, sähköposti: [email protected]