EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimusta koskeva hallituksen esitys eduskuntaan
EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimuksella perustetaan yhteinen järjestelmä, joka vahvistaa ulkorajavalvontaa sekä tehostaa kolmansien maiden kansalaisten tunnistamis-, turvapaikka- ja palauttamismenettelyjä. Suomessa sopimus on tarkoitus panna täytäntöön kansallisilla lakimuutoksilla. Hallitus antoi asiaa koskevan esityksen eduskunnalle 16.4.
EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus (ns. pakti) koostuu kymmenestä säädöksestä, joihin sisältyy jonkin verran kansallista liikkumavaraa. Siksi esityksessä ehdotetaan myös uutta kansallista lainsäädäntöä ja muutoksia nykyisiin lakeihin. Liikkumavaran käytössä on huomioitu sekä sopimuksen yleiset tavoitteet yhteisen eurooppalaisen järjestelmän vahvistamisesta että hallitusohjelman turvapaikkapolitiikkaa tiukentavat linjaukset.
– Ehdotamme sääntelyä, jonka tavoitteena ovat tehokkaat ja nopeat menettelyt, joilla estetään turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö. Samalla tavoitteena on parempi maahantulon hallinta sekä se, että kielteisen päätöksen saaneet poistuvat tai poistetaan maasta tehokkaasti, sanoo sisäministeri Mari Rantanen.
Hakijoiden seulonta vahvistaa EU:n turvallisuutta
Keskeinen uusi elementti on seulontamenettely, jonka tarkoituksena on parantaa EU:n turvallisuutta. Seulontamenettelyn tarkoitus on tunnistaa henkilöt, arvioida heidän mahdollisesti aiheuttamansa riskit turvallisuudelle ja kansanterveydelle sekä ohjata heidät tehokkaasti turvapaikkamenettelyyn tai takaisin lähtömaahan. Menettely koskisi kolmansien maiden kansalaisia, jotka ovat esimerkiksi ylittäneet ulkorajan luvatta tai oleskelleet Suomessa laittomasti. Seulonta kestäisi 3–7 päivää.
Ulkorajalla seulonnasta vastaisivat Rajavartiolaitos ja Tulli, sisämaassa poliisi. Myös suojelupoliisi osallistuisi seulontaan.
Turvallisten maiden luettelot apuna hakemusten käsittelyssä
EU:n muuttoliike- ja turvapaikkasopimus luo oikeudellisen kehyksen menettelylle, jossa turvapaikkaprosessi voidaan siirtää EU:n ulkopuoliseen turvalliseen maahan. Nykyisin hakija voidaan siirtää turvalliseksi katsottuun kolmanteen maahan, jos hänellä on siihen aiempi yhteys. Jatkossa siirto olisi mahdollista myös silloin, jos hakija on matkustanut EU:n alueelle kyseisen maan kautta tai jos kyseisen maan kanssa on tehty sopimus turvapaikkaprosessin siirrosta.
Hakemusten käsittelyn sujuvoittamiseksi EU:ssa voidaan laatia yhteisiä luetteloita turvallisista alkuperämaista ja turvallisista kolmansista maista. Jäsenvaltiot voivat lisäksi laatia omia kansallisia luetteloitaan. Hallituksen esityksessä ehdotetaan, että valtioneuvosto voisi tarvittaessa antaa turvallisia maita koskevia kansallisia luetteloita asetuksella. Kansalliset ratkaisut voisivat olla tarpeen esimerkiksi silloin, jos Suomen hakijaprofiili poikkeaisi EU:n yleisestä tilanteesta.
Vastaanottopalveluita rajoitettaisiin
Vastaanottopalveluita annettaisiin kolmansien maiden kansalaisille ja kansalaisuudettomille lähtökohtaisesti vain silloin, kun he hakevat turvapaikkaa ensimmäistä kertaa tai saavat tilapäistä suojelua. Myös vastaanottopalveluiden kestoa rajattaisiin nykyiseen verrattuna.
Vastaanottorahan perusosaa voitaisiin tapauskohtaisesti alentaa 20 prosentilla, jos henkilö kieltäytyy noudattamasta hänelle asetettuja velvoitteita. Tietyissä tilanteissa vastaanottopalvelut voitaisiin myös peruuttaa, jolloin henkilön toimeentulo turvattaisiin hyödykkeillä.
Jatkossa tilapäistä suojelua saavan tulisi tunnistautua vastaanottokeskuksessa kerran kuukaudessa ja turvapaikanhakijan 2–4 kertaa kuukaudessa. Turvapaikanhakijan oleskelu voitaisiin kohdentaa tietylle maantieteelliselle alueelle. Lisäksi uutena toimena hakijan liikkumisvapautta voitaisiin rajoittaa yleisen järjestyksen vuoksi tai menettelyllisiin seikkoihin liittyvästä syystä, jos on olemassa pakenemisen vaara. Tällöin häntä vaadittaisiin majoittumaan tietyssä vastaanottokeskuksessa ja ilmoittautumaan siellä määräajoin. Tämä olisi siis mahdollista nykyisen turvaamistoimena määrättävän säilöönoton lisäksi.
Lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan kesäkuussa
Sopimuksen kansallista toimeenpanoa ja siihen valmistautumista tuetaan EU:n sisäasioiden rahastoista.
Sopimuksen säädöksiä aletaan soveltaa EU:ssa kesäkuussa 2026, ja myös lakimuutosten on tarkoitus tulla voimaan samaan aikaan. Täytäntöönpano edellyttää lisäksi käytännön toimia kaikilta viranomaisilta, jotka osallistuvat Suomen turvapaikka- ja palauttamismenettelyihin.
Lisätietoja:
lainsäädäntöneuvos Sanna Montin, p. 0295 488 314, [email protected]
rajavartioylitarkastaja Jouni Pulkkinen, p. 0295 421 610, [email protected] (seulonta)
erityisasiantuntija Tiina Järvinen, p. 0295 488 625, [email protected] (vastaanottopalvelut)