Pielaveden luonnonarvokaupassa Finsilva myy ja S-ryhmä ostaa
Luonnonarvokaupan pilottihankkeessa ennallistetaan Pielavedellä Pohjois-Savossa sijaitseva noin 12 hehtaarin laajuinen suo. Kyseessä on 1960-luvulla ojitettu karu ja heikosti puuta kasvava suo. Ennallistamisessa tukitaan ojia ja poistetaan puustoa.
”Tämä on meille ensimmäinen aito luonnonarvokauppa, jossa myydään viranomaisen varmentamia luonnonarvohehtaareita”, metsä- ja luontopääomayhtiö Finsilvan toimitusjohtaja Juha Hakkarainen luonnehtii.
Markkinavetoinen keino rahoittaa luonnon tilan parantamista
Ennallistamisen mittayksikkö on luonnonarvohehtaari. Alueen omistava Finsilva myy luonnonarvohehtaareita ja S-ryhmä ostaa. Kokeiluhanketta koordinoi Tapio Palvelut Oy. Yksi hehtaari luonnontilaista luontotyyppiä vastaa yhtä luonnonarvohehtaaria. Yhden ”lisäisen” luonnonarvohehtaarin tuottamiseksi tarvitaan useampia ennallistettavia hehtaareja.
Hakkaraisen mukaan hankkeessa luonnon tilaa parannetaan ja luonnonarvoja tuotetaan niin sanotusti lisäisesti eli ilman, että hyvitetään jossain muualla heikentyneitä luonnonarvoja. Hän uskoo, että sopivia kohteita luonnonarvokaupoille löytyy niin Finsilvalta kuin muiltakin maanomistajilta.
”Luonnonarvokauppa avaa metsänomistajille uudenlaisen ansaintakeinon, ja mahdollistaa ympäristö- ja taloustavoitteiden yhdistämisen. Tämä on hyvä esimerkki mallista, joka toimii riippumatta siitä, minkä verran metsää omistaa. Luonnonarvokauppaan soveltuva kohde voi löytyä pienemmästäkin metsäomaisuudesta.”
Metsäluonnon monimuotoisuuden ylläpitämiseen ja parantamiseen tarvitaan lisää rahoitusta. Valtion rahat eivät yksistään riitä luontokadon torjumiseen tai ennallistamisasetuksen mukaisiin tavoitteisiin pääsemiseksi. Siksi tarvitaan myös yksityisellä rahoituksella toimivia markkinaehtoisia malleja.
S-ryhmälle Pielaveden luonnonarvokauppa on ensimmäinen
Myös yritysten on tehtävä luonnon monimuotoisuutta vahvistavia toimia. Pielaveden luonnonarvokauppa on lajissaan ensimmäinen S-ryhmälle. Käytännössä ostaja ostaa tuotettuja luonnonarvoja, joita mitataan luonnonarvohehtaarilla. Luonnolle koituvan hyödyn lisäksi myös yritys voi saada hyötyä liiketoiminnalleen brändin vahvistumisen tai vastuullisuusraportoinnin kautta.
”Haluamme aktiivisesti etsiä parhaita käytäntöjä ja tuoda yritysten näkökulmaa vapaaehtoisen luonnonarvomarkkinan syntymiseen. Luontokadon torjunta vaatii kaikkia toimijoita mukaan”, vastuullisuusjohtaja Nina Elomaa painottaa.
Tuotettaville luontoarvohehtaareille neuvoteltu hinta on sovittu liikesalaisuudeksi, mutta se perustuu vaihtoehtoisen käytön eli talouskäytön tulomenetykseen. Sen lisäksi ostaja maksaa kaikki ennallistamis- ja suunnittelukustannukset.
”Pilottihankkeen tulosten perusteella arvioidaan, mitä uusi lainsäädäntö eri toimijoille mahdollistaa: testataan luonnonarvojen tuottamisen prosessin sujuvuutta, syntyviä kustannuksia, käytettyä aikaa ja välittäjän roolia”, Tapion vastuullisuus- ja kehitysjohtaja Hanna-Leena Tevä sanoo.
Luontokadon pysäyttäminen edellyttää koko yhteiskunnan sitoutumista. Esittelemme juttusarjassamme ekologisen kompensaation hyödyntämistä ja luonnonarvomarkkinoita toimijoiden näkökulmasta. Ekologisen kompensaation avulla ihmisen toiminnasta luonnon monimuotoisuudelle yhtäällä aiheutunut haitta hyvitetään lisäämällä luonnon monimuotoisuutta toisaalla. Luonnonarvomarkkinat ovat uusi ja kehittyvä keino kanavoida yksityistä rahoitusta luontotyöhön.
Teksti: Sirpa Mustonen
Kuva: Selma Salin I TAPIO