YK:n maatalouden kehittämisrahasto IFADin pääjohtaja Alvaro Lario vierailee Helsingissä

YK:n maatalouden kehittämisrahasto IFADin pääjohtaja Alvaro Lario vierailee Helsingissä 16.–17. kesäkuuta. Keskustelujen aiheina ovat Suomen yhteistyö IFADin kanssa ja maailmanlaajuinen ruokaturvatilanne.

Pääjohtaja Alvaro Lario tapaa vierailunsa aikana ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavion, maa- ja metsätalousministeri Sari Essayahin ja kehityspoliittista toimikuntaa. Pääjohtaja Lario toimii YK:n vesiasioiden koordinaatiomekanismi UN-Waterin puheenjohtajana ja tapaa vierailullaan myös Suomen vesifoorumi ry:n jäseniä.

”Kestävien ruokajärjestelmien rakentaminen ja apuriippuvuuden vähentäminen on tärkeää. Yksityisen sektorin ja innovaatioiden kautta voidaan tukea maatalouden pitkäjänteistä kehitystä ja omavaraisuutta kehittyvissä maissa”, sanoo ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Ville Tavio.

IFAD on ainoa kansainvälinen rahoituslaitos, joka keskittyy yksinomaan maaseudun talouksien kehitykseen ja ainoa kansainvälisen luottoluokituksen saanut YK-järjestö. IFADin toiminta on tehokasta: järjestön toiminnan kautta yksi dollari on keskimäärin vivuttanut kuusi dollaria investointeja maatasolla.

”Kehitysrahoituksella saadaan aikaan suurin vaikutus, kun investoimme tuotantoketjun alkupäähän: maaseutuyhteisöihin, joissa ruoka tuotetaan ja toimeentulo syntyy. IFADin kokemuksen mukaan tällaiset investoinnit voivat kasvattaa tuloja, tuotantokapasiteettia ja markkinoille pääsyä yli 30 prosenttia”, sanoo pääjohtaja Lario.

”Yhdessä samanmielisten kumppanien, kuten Suomen, kanssa yhdistämme innovaatioita, vahvaa julkista rahoitusta ja yksityisen sektorin panosta, jotta kestäviä ratkaisuja voidaan laajentaa. Näin vahvistamme ruokaturvaa ja kriisinkestävyyttä ja luomme työpaikkoja sekä kestäviä toimeentulomahdollisuuksia maaseutualueille.”

Suomen painopisteitä IFADissa ovat yksityinen sektori ja innovaatiot. Suomi, joka on yksi kansainvälisen kouluruokakoalition puheenjohtajamaista, painottaa IFADin roolia myös kouluruokailun edistämisessä.

”Kun paikallinen ruoantuotanto ja viljelijät kytketään kouluruokailuun, se tukee koko paikallisyhteisöä”, sanoo ministeri Tavio.

Maatalouteen panostaminen tukee myös maiden kriisinkestävyyttä ja kansallista vakautta. IFADin tarjoama rahoitus on valtaosin pehmeäehtoista lainaa, mutta köyhimmät sekä heikosta velkakestävyydestä kärsivät maat saavat myös avustusmuotoista tukea. Ukraina liittyi IFADin jäseneksi vuonna 2024.

Suomen tuki globaalille ruokaturvalle IFADin kautta

Suomi on IFADin pitkäaikainen tukija. Suomi osallistuu IFADin 13. lisärahoituskierrokseen (IFAD-13, 2025–2027) yhteensä 13 miljoonan euron avustusmuotoisella tuella ja 30 miljoonan euron kumppanuuslainalla. Suomi tukee myös kolmella miljoonalla eurolla IFADin yksityissektorin ohjelmaa, jolla edistetään etenkin pienviljelijöiden liiketoiminnan kasvattamista ja markkinoillepääsyä.

Suomi on sijoittanut 32,5 miljoonaa dollaria IFADin ARCAFIM-rahoitusvälineeseen (Africa Rural Climate Adaptation Financing Mechanism). Sen kautta tuetaan pienviljelijöiden ja pk-yritysten pääsyä virallisten pankkipalveluiden piiriin Itä-Afrikassa seuraavan seitsemän vuoden ajan.  Suomi rahoittaa lisäksi kahdeksalla miljoonalla eurolla IFADin Green Finance for Youth Employment -hanketta Keniassa 2024–2027. Hanke edistää nuorten työllistymistä maaseudulla.