Eurooppaministerit keskustelevat tulevasta EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä

EU:n yleisten asioiden neuvosto kokoontuu tiistaina 21. lokakuuta Luxemburgissa. Kokouksen aiheita ovat tuleva EU:n monivuotinen rahoituskehys (2028–2034), lokakuun Eurooppa-neuvoston valmistelu, EU:n arvojen kunnioittaminen Unkarissa ja sääntelyn yksinkertaistaminen. Suomea kokouksessa edustaa eurooppa- ja omistajaohjausministeri Joakim Strand.

Komissio antoi heinäkuussa 2025 esityksensä EU:n monivuotiseksi rahoituskehykseksi (MFF 2028–2034). Ministeritason neuvottelut rahoituskehysehdotuksesta käydään yleisten asioiden neuvostossa. Viime kädessä kokonaisuudesta sovitaan yksimielisesti jäsenvaltioiden kesken Eurooppa-neuvostossa, aikaisintaan loppuvuodesta 2026.

Neuvosto käy periaatekeskustelun tulevasta rahoituskehyksestä keskittyen kehysehdotuksen horisontaalisiin elementteihin kuten kilpailukykyyn, turvallisuuteen ja niitä parantaviin toimiin. Komission esittämät rahoituskehysehdotuksen yleiset painopisteet ovat kannatettavia ja yhdensuuntaisia Suomen EU-avaintavoitteiden kanssa. Suomi korostaa rahoituksen kohdentamista nykyistä vahvemmin keskeisimpiin poliittisin prioriteetteihin kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Suomi tukee komission esittämää rahoituskehyksen rakenteen yksinkertaistamista. Esityksen kokonaistaso on kuitenkin liian korkea.

”On välttämätöntä löytää taso, joka ei kasvattaisi maksutaakkaamme kohtuuttomasti, mutta mahdollistaisi keskeiset painotukset, kuten puolustuksen ja kilpailukyvyn vahvistamisen, ja turvaisi merkittävimpiä saantojamme, kuten maatalouden rahoituksen. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Suomen ainutlaatuiseen asemaan itäisenä ulkorajavaltiona ja samalla EU-budjetin nettomaksajana”, sanoo ministeri Strand.

Suomelle on keskeistä, että tulevaan rahoituskehykseen ja siihen kytkeytyvään muuhunkin EU-rahoitukseen sovelletaan mahdollisimman vahvaa ja vähintäänkin nykyistä vastaavaa ehdollisuutta, kuten oikeusvaltioperiaatteen noudattamiseen kytkeytyvä ehdollisuus. 

Neuvosto keskustelee 23.–24. lokakuuta pidettävän Eurooppa-neuvoston päätelmäluonnoksesta. Eurooppa-neuvoston pääaiheita ovat Ukraina, Lähi-itä, puolustus ja turvallisuus sekä kilpailukyky ja kaksoissiirtymä.

Suomi korostaa, että EU:n kunnianhimon tason tulee säilyä korkeana Ukrainan tukemisessa. Suomi on sitoutunut voimakkaasti tukemaan Ukrainaa ja sen jälleenrakentamista ja on avoin erilaisille rahoitusratkaisuille Ukrainan tukemiseksi. Suomi suhtautuu rakentavasti pyrkimyksiin käyttää Venäjän keskuspankin pysäytettyjä varoja Ukrainan tukemiseksi sekä pitää komission viimeaikaista aloitteellisuutta oikeansuuntaisena ja hyvänä pohjana jatkotyölle. Suomi pitää välttämättömänä Euroopan puolustuskyvyn nopeaa vahvistamista erityisesti Venäjän muodostamaan pitkäaikaiseen uhkaan vastaamiseksi. Suomen näkemyksen mukaan EU:n strateginen kilpailukyky perustuu unionin omien vahvuuksien edelleen kehittämiselle ja markkinaehtoisille ratkaisuille. Suomi pitää tärkeänä konkreettisia toimia sisämarkkinoiden vahvistamiseksi ja korostaa kasvun hakemista muun muassa digitalisaatiosta. Johdonmukainen ja ennakoitava ilmastopolitiikka tukee EU:n kilpailukykyä.

Neuvosto saa puheenjohtajan tilanneselvityksen yksinkertaistamiseen tähtäävistä lainsäädäntöpaketeista. Suomi tukee komission tavoitteita sääntelyn yksinkertaistamiseksi ja hallinnollisen taakan vähentämiseksi. Osana strategisen kilpailukyvyn vahvistamista toimien tavoitteena tulisi olla nykyistä ennustettavampi ja vakaampi yritysten toimintaympäristö. 

Kokouksessa järjestetään myös järjestyksessään yhdeksäs kuuleminen EU:n arvojen kunnioittamisesta Unkarissa. Suomi jatkaa vaikuttamista sen puolesta, että EU:n yhteisistä arvoista pidetään tiukasti kiinni. Demokratia, oikeusvaltioperiaate sekä perus- ja ihmisoikeudet ovat unionin kaiken toiminnan perusta.

Lisäksi kokouksen yhteydessä järjestetään eurooppalaista demokratian kilpeä käsittelevä lounas. Eurooppalaisen demokratian kilpi -hanke on komission tuleva ehdotus, jonka on tarkoitus keskittyä erityisesti tiedonmanipuloinnin ja disinformaation torjumiseen.

EU:n yleisten asioiden neuvostossa jäsenmaita edustavat pääasiassa jäsenvaltioiden eurooppaministerit. Neuvoston tehtävänä on muun muassa valmistella Eurooppa-neuvoston kokouksia. Se myös vastaa useista monialaisista politiikoista kuten rahoituskehysneuvotteluista ja EU:n laajentumisesta. Myös oikeusvaltioperiaatteeseen liittyvät kysymykset kuuluvat vakiintuneesti neuvoston asialistalle.

Lisätietoja: EU-erityisasiantuntija Heli Siivola p. 050 576 7745 ja erityisavustaja Alexander Lång p. 0295 160 866, valtioneuvoston kanslia