Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvosto framsida

Laajat keskustelut ihmisoikeusselonteosta käynnistyneet: kestävästä kehityksestä digitalisaatioon

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 4.9.2020 11.38 | Julkaistu suomeksi 8.9.2020 klo 16.10
Uutinen

Valtioneuvoston ihmisoikeusselonteon valmistelut ovat käynnistyneet. Viimeistään keväällä 2021 valmistuvaa selontekoa valmistellaan kuulemalla laajasti eri tahoja. 

Ihmisoikeusselonteko linjaa Suomen toimintaa perus- ja ihmisoikeuskysymyksissä kansallisella, EU- ja kansainvälisellä tasolla. Selonteon kokonaisvalmistelusta vastaa ulkoministeriö ja valmisteluun osallistuvat oikeusministeriö ja muut ministeriöt. Elokuun 2020 ensimmäisissä virtuaalikeskusteluissa käytiin läpi kestävän kehityksen eri osien yhteyttä ihmisoikeuksiin sekä digitalisaation ja ihmisoikeuksien suhdetta.

Ihmisoikeuksien toteutumista arvioidaan selonteossa neljän pääalueen kautta:

  • oikeusvaltio ja kansainvälinen sääntöperustainen järjestelmä;
  • kestävä kehitys ja ihmisoikeudet;
  • tieto, digitalisaatio ja ihmisoikeudet sekä
  • syrjimättömyyden, yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon edistäminen. 

Ulkoministeriö sai kesän 2020 aikana näihin liittyviä lausuntoja ennätysmäärän: 111 lausuntoa järjestöiltä, tutkijoilta, laillisuusvalvojilta, viranomaisilta ja yksittäisiltä kansalaisilta.

Lausunnoissa korostetaan erityisesti eriarvoisuuden torjuntaan liittyviä kysymyksiä. Esille nousivat demokratian toimintatilan kapeneminen useissa maissa, ilmastonmuutoksen vaikutukset ihmisoikeuksien toteutumiseen sekä seksistinen ja rasistinen puhe ja väkivalta. Toisaalta uudet teknologiat sekä kansalaistoiminta antavat mahdollisuuksia edistää oikeuksia. 

Kansainvälinen, sääntöperustainen yhteistyöjärjestelmä saa lausunnonantajilta vahvan tuen.  

Ilmastonmuutos ja terveyspalvelut ihmisoikeuksien keskiössä 

Kestävää kehitystä ei synny ilman perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista. Ihmisoikeusselonteon 20.8. pidettyyn virtuaaliseen keskustelutilaisuuteen kestävästä kehityksestä osallistui lähes sata henkilöä. Sekä ilmastonmuutos että koronapandemia haastavat ihmisoikeuksien toteumista kestävässä kehityksessä. 

Käydyssä keskustelussa mm. Suomen ilmastopaneelin pääsihteeri Heta-Elena Heiskanen arvioi ilmastokriisin ja ihmisoikeuksien syy-seuraussuhteita. Professori Eeva Nykänen Itä-Suomen yliopistosta piti riskinä terveyserojen kasvamista koronan seurauksena; tämä edellyttää terveyspalveluiden yhdenvertaisuuden tukemista. 

Yhdenvertaisuuden turvaaminen ja haavoittuvimpien väestöryhmien oikeudet tulivat esiin useissa yleisökommenteissa. Samoin korostettiin ihmisoikeuspuolustajien tukemisen merkitystä ja tarvetta hallituksen laaja-alaiselle toiminnalle. EU:lla on tärkeä globaali rooli ihmisoikeuksien edistäjänä osana kestävää kehitystä. Suomi tuo esiin EU:n ihmisoikeustoiminnassa taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia sekä alkuperäiskansojen oikeuksia. 

Digitalisaatiolla tulee edistää yhdenvertaisuutta

Ihmisoikeusselonteon toisen keskustelutilaisuuden aiheena oli digitalisaatio ja ihmisoikeudet. Tilaisuudessa nousi esiin huoli eriarvoisuuden ja osallisuuden tarpeen lisääntymisestä. Samaan aikaan pandemiatilanne on lisännyt teknologian käyttöä. 

Ihmisoikeuskeskuksen johtaja Sirpa Raution mukaan digitaalisten oikeuksien turvaaminen on olennainen osa osallisuutta, arvokasta elämää ja sitä, että kaikki saavat riittäviä palveluja. Kehitysyhteistyöjärjestöjen Fingon Annika Launialan mukaan käyttäjien tulisi olla mukana jo teknologian suunnittelussa. 

Suomen tulisi tehdä arvopohjaista ja ihmisoikeusperustaista politiikkaa digitalisaatio- ja teknologiakysymyksissä ja valintoihin olisi kyettävä esimerkiksi tekoälykysymyksissä. Digitaalisten palveluiden käyttäjien tulisi myös voida valvoa ja hyödyntää heistä koottavaa henkilötietoa, totesi Teemu Ropponen MyData Global organisaatiosta. 

Käydyssä keskustelussa todettiin, että Suomen tulee myös osallistua aktiivisesti tekoälyn kehittämistä ja käyttöä koskevan kansainvälisen normiston kehittämiseen siten, että perus- ja ihmisoikeudet turvataan. Euroopan unioniin kohdistuu toiveita ihmisoikeusnormiston puolustajana ja kehittäjänä muun muassa tietosuojaa koskevassa keskustelussa. 


 

 
Tillbaka till toppen