Pääministeri Matti Vanhasen uudenvuodentervehdys
Vuosi sitten maailman talous oli menossa vahvasti alas eikä käännettä ollut näkyvissä. Silloin kaikki toivoimme, että alkavan vuoden aikana saamme merkkejä maailmalta kriisin hellittämisestä. Näin on myös tapahtunut. Laajan kansainvälisen yhteistyön seurauksena maailman talous on kääntynyt nousuun, vaikka kasvuun liittyy edelleen epävarmuuksia.
Myös Suomessa laman syvin notkahdus on jo takana ja kuljemme kohti parempia aikoja. Ennen tätä talven ja kevään aikana moni suomalainen ja moni perhe kohtaavat valitettavasti kasvavan työttömyyden.
Hallitus pyrkii politiikallaan lievittämään syntyviä vaikeuksia. Tämän vuoksi hallituksen työssä huomio on nyt nuorisotyöttömyyden ja pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisyssä.
Viime laman opetus oli: pitkäaikaistyöttömyys ja erityisesti nuorten syrjäytyminen pitää pyrkiä mahdollisimman laajasti välttämään. Meillä ei ole varaa syrjäytymiseen inhimilliseltä tai koko yhteiskunnan kannalta.
Yhteisvastuuta tullaan tarvitsemaan erityisen paljon lähitulevaisuudessa. Haluamme pitää kiinni yhteiskunnan eheydestä. Meidän on huolehdittava yhteiskunnan heikoimmista. Talouskriisin hoitoa ei saa tehdä heidän kustannuksellaan.
Eri maat kohtasivat tämän kriisin hyvin eri tavoin. Meidän on myös opittava tästä kriisistä. Myönteisiä oppeja on ollut se, että kannattaa jatkossakin huolehtia julkisen talouden hyvästä kunnosta. On myös ollut tärkeää, että pankkisektorimme on toiminut terveellä tavalla varovaisesti eikä veronmaksajien ole tarvinnut nyt Suomessa tukea pankkeja.
Turvataksemme työtä ja toimeentuloa suomalaisille tulevaisuudessakin meidän on kiinnitettävä huomiota tuotantomme rakenteeseen, verotukseen, koulutukseen, liikenne- ja viestintäinfrastruktuuriin ja energiasektoriin muutamia luetellakseni. Kasvu ja hyvinvointimme syntyvät vain työn tekemisestä sellaisilla aloilla, joilla on kysyntää.
Eri maiden taloushistoriat todistavat, että yhden alan menestys ei kanna ikuisesti. Meillä pitää olla jatkuva kyky ja valmius hakea uutta menestystä. Meillä suomalaisilla on tätä uusiutumiskykyä ollut ja uskon, että sitä meillä on jatkossakin.
Palkkaratkaisuilla ratkaistaan myös 2010-luvun Suomessa iso osa kilpailukyvystä. Nyt tehtävät ratkaisut ovat todellinen testi siitä, pystymmekö harjoittamaan maltillista ja kilpailukykyä tukevaa palkkapolitiikka yhteisvaluutan aikana.
On tärkeää, että emme hinnoittele itseämme ulos maailman markkinoilta. Suomi on viennistä riippuvainen avoin talous. Viime kädessä ratkaisemme itse valitsemmeko korkeat kustannukset vai työtä. Työmarkkinaosapuolilla on tältä osin jakamaton vastuunsa.
Suomalaisten usko tulevaisuuteen on ollut parempi kuin viime laman aikana. Tosiasia on se, että päättyvänä vuotena taloutemme supistuu enemmän kuin lamavuotena 1991. Mutta kiitos kansallisten kotimarkkinoiden ja hallituksen kotimarkkinakysyntää edistäneen politiikan, olemme kyenneet ylläpitämään työllisyyttä olosuhteisiin nähden kohtuullisesti.
Kotitaloudet ja laaja yrittäjäkenttä ovat luottaneet tulevaisuuteen ja se on turvannut suuren määrän työpaikkoja. Nyt kun talouskasvun merkit näkyvät jo selkeämpinä, uskon tämän luottamuksen auttavan työllisyyden ylläpitämisessä myös alkavana vuotena.
Valtio on näissä oloissa tarpeellisella velanotolla pitänyt vaikeimmassa vaiheessa pyöriä pyörimässä. Se onkin valtion tehtävä – tasapainottaa markkinoiden suhdanteita. Loputtomiin yhteinen velkaantuminen ei kuitenkaan voi olla ratkaisu. Ainoa kestävä ratkaisu on riittävä suomalaisen työn määrä.
Meidän on nyt uskallettava tehdä myös ratkaisuja, jotka vaikuttavat tulevaisuudessa hyvinvointia lisäävästi. On toimittava siten että hyvinvointilupauksista voidaan pitää kiinni ilman että yhdenkään sukupolven verorasitus nousee kohtuuttomaksi tulevaisuudessa.
Päättyvän vuoden suuri maailmanlaajuinen ponnistus oli valmistautuminen Kööpenhaminan ilmastokokoukseen. Kokouksen tulokset eivät olleet läpimurto, mutta saimme kuitenkin ensimmäisen kerran lähes kaikki maailman maat tiettyjen yhteisten linjausten taakse. Koko maailma hyväksyy nyt ilmaston lämpenemisen pitämisen rajallisena.
Kööpenhaminan linjaukset ja tammikuussa eri valtioiden antamat päästötavoitteet eivät vielä riitä kansainvälisen tiedeyhteisön suositteleman tason saavuttamiseen. Lisätoimia ja sitoumuksia tullaan tarvitsemaan.
Euroopan Unioni antaa jäsentensä puolesta yhteisen sitoumuksen ja myös suuri osa Euroopassa toteutettavista toimista on yhteisiä unionitasolla päätettäviä. Mutta lisäksi meidän on kansallisesti valmistauduttava siihen, että lisätoimia tarvitaan lyhyellä tähtäimellä enemmän kuin mitä olemme tähän asti suunnitelleet. Se, että Kööpenhaminan kokous ei täyttänyt kaikkia odotuksia, ei poista ongelmaa. Ilmastonmuutokseen vastaaminen on ja pysyy politiikan asialistalla suurena konkreettista toimintaa kaikilta meiltä vaativana asiana.
Haluan toivottaa kaikille suomalaisille hyvää uutta vuotta.
Matti Vanhanen
pääministeri