Pääministerin ilmoitus taloustilanteesta

Arvoisa puhemies,

Hallituksen toimintalinja on ollut löytää ratkaisuja etukäteen kriisin eri vaiheissa tuleviin ongelmiin. Hallituksen tavoitteena on viedä Suomi mahdollisimman ehyenä läpi taantuman. Hallitus on sitoutunut huolehtimaan myös heikoimmista ja ehkäisemään syrjäytymistä.

Hallitus toimii taloustaantumassa siten, että työllisyys voidaan pitää mahdollisimman korkeana ja työttömyydestä aiheutuvat haitat voidaan minimoida. Viime lamasta muistamme, että työllisyyden saaminen uudelleen nousuun on vaikeaa ja vie aikaa. Tämän vuoksi on tärkeää pyrkiä julkisen talouden kestävyyden sallimissa rajoissa tukemaan työllisyyttä mahdollisimman voimakkaasti. Hallitus seuraa koko ajan suhdannekehitystä ja uusien suhdannepoliittisten toimien tarvetta tarkasti ja on valmis reagoimaan tilanteen vaatimalla tavalla.

Viime vuoden aikana kärjistyneeseen kansainväliseen rahoituskriisiin ja sitä seuranneeseen reaalitalouden syvään taantumaan on reagoitu sekä rahapolitiikan että finanssipolitiikan keinoin. Euroalueella korot ovat laskeneet tuntuvasti, ja euroalueen sisällä korkojen lasku on välittynyt hyvin kotitalouksien ja yritysten uusien luottojen korkoihin. Samalla Euroopan keskuspankki on pitänyt huolen siitä, että pankeilla on ollut saatavissa riittävästi likviditeettiä. Aktiivinen työ talouskriisin nujertamiseksi Euroopassa jatkuu yhteisvoimin ja koordinoidusti.

Suomen finanssipolitiikka on euroalueen elvyttävimpien joukossa riippumatta siitä käytetäänkö EU:n komission tai OECD:n arvioita. Hallituksen toimet ovat jakautuneet karkeasti kahteen ryhmään: elvytystoimiin ja rahoituksen toimivuuden turvaamiseen. Elvytyspolitiikan toimet ovat olleet erittäin laajat. Elvytystoimista on päätetty useassa eri yhteydessä: viime vuoden toisessa lisätalousarvioesityksessä (30.10.2008), tämän vuoden talousarvioesityksessä (15.9.2008), sitä täydentävässä esityksessä (21.11.2008), eduskunnan antamassa budjettimietinnössä (10.12.2008) ja tämän vuoden ensimmäisessä lisätalousarvioesityksessä (3.2.2009). Toimien lukumäärä ja mittaluokka on erittäin suuri.

Menemättä yksityiskohtiin, elvytyspolitiikasta voi jo nyt tehdä seuraavat havainnot:

- Oli erittäin järkevää, että hallitus päätti ensin vuonna 2007 olla toteuttamatta keskellä korkeasuhdannetta lainkaan hallitusohjelman veronkevennyksiä hallituskauden alussa. Sen sijaan hallitus päätti toteuttaa valtaosan hallitusohjelman veronkevennyksistä vuonna 2009. Ostovoima ja kotimarkkinamme saivat näin piristysruiskeen juuri oikeaan aikaan.

- Kansaneläkemaksun poistamisella alennetaan työllistämisen kustannuksia, ja siten se auttaa työllisyyden ylläpitämisessä myös taantuman aikana. Esimerkiksi kuntien menoja se alentaa vuonna 2010 määrällä, joka vastaa noin 6 000 henkilön työvoimakustannuksia.

- Sosiaalisen vuokra-asuntorakentamisen voimakas elvyttäminen muun uustuotannon nopeasti vähentyessä on myös ollut perusteltua. Se onkin jo lisääntynyt tuntuvasti. Samoin korjausrakentamisen tuet ja kotitalousvähennyksen laajentaminen sekä korottaminen ovat mitä ilmeisimmin jo lisänneet korjausrakentamista.

- Väylärakentamisessa oli perusteltua päättää käynnistää nopeasti useita hankkeita, jotka olisi myöhemmin joka tapauksessa pitänyt toteuttaa. Maa- ja vesirakentamisen työllisyys ja kapasiteetin käyttöaste ovatkin arvioiden mukaan säilymässä kohtuullisen korkealla tasolla vuosina 2009 ja 2010.

- On myös perusteltua, että valtio tukee merkittävästi nopean laajakaistaverkon laajentamista koko maahan. Se työllistää välittömästi ja elvyttää verkkojen kautta tarjottavien palveluiden tuotantoa.

Rahoituksen saatavuuden vaikeutumisen ja luottamuksen heikkenemisen kautta kriisi vaikuttaa koko kansantalouteen. Elvytystoimien ohella hallitus onkin kiinnittänyt erityistä huomiota rahoituksen saatavuuteen. Tällaisia toimenpiteitä ovat olleet esimerkiksi pankkien varainhankinnan valtiontakuut ja Finnveran suhdannelainat.

Elvytystoimilta on edellytetty, että ne ovat aidosti tarpeellisia ja nopeasti täytäntöön pantavissa sekä vaikutuksiltaan mahdollisimman tehokkaita työllisyyden kannalta.

Elvytystoimien vastapainona hallitus on painottanut julkisen talouden kestävyyden turvaavia rakenteellisia uudistuksia. Ajatuksena on ollut päättää näistä uudistuksista jo nyt, mutta toteuttaa ne vasta talouskriisin mentyä ohi. Esimerkiksi Kela-maksun poistamisen rahoittamiseksi tarkoitetut energia- ja ympäristöverotuksen korotukset ovat astumassa voimaan 2011 alussa.

Eri arvioiden mukaan Suomen julkisen talouden kestävyysvaje on karkeasti noin viisi prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon. Toisin sanoen koko julkisen talouden tasapainon pitäisi olla rakenteellisesti noin 10 miljardia euroa parempi, jotta julkinen velkaantuminen ei kasvaisi hallitsemattomasti.

Miten sitten kestävyysvaje olisi paikattavissa? Tapoja on karkeasti ottaen kolme: kasvua tukevat rakenteelliset toimet, verojen korottaminen tai menojen leikkaukset. Kaikkiin vaihtoehtoihin pitää liittyä tuottavuuden kasvattaminen.

Rakenteellisissa uudistuksissa on kyse ennen kaikkea työurien pidentämisestä. Esimerkiksi yhden vuoden lisäys keskimääräisessä työurien pituudessa parantaa julkisen talouden tasapainoa karkeasti 1½ prosentilla suhteessa kokonaistuotantoon. Eli työurien pidentäminen runsaalla kolmella vuodella nyt arvioidusta riittäisi poistamaan koko laskennallisen kestävyysvajeen. Rakenteellisen työttömyyden alentamiseen hallitus tähtää koulutusta ja uudelleenkoulutusta sekä työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta parantamalla.

Työurien pidentämistä koskeva työ on käynnissä kahdessa erillisessä työryhmässä (ETK:n Jukka Rantalan vetämä työryhmä sekä EK:n johtaja Jukka Ahtelan vetämä työryhmä, joka keskittyy työelämään kehittämistoimiin). Työryhmät työskentelevät nopealla aikataululla, ja molempien työryhmien on määrä esittää ehdotuksensa vuoden loppuun mennessä. Toki aiemminkin ehdotukset olisivat tervetulleita.

Julkisessa talouskeskustelussa on arvosteltu, että valtion talous ei ole tasapainossa. Tällaisen kriisin keskellä on epärealistista edes tavoitella tasapainoa. – päinvastoin, alijäämällä pehmennetään kriisin vaikutuksia. Tasapainottaviin toimiin on ryhdyttävä heti, kun nousu alkaa.

Mitkä ovat lähivuosien isoja suureita selvitäksemme? Niitä ovat pitkäaikainen maltillinen palkkapolitiikka, työurien uskottava pidentäminen, veroratkaisut ja oikein kohdistetut kasvua stimuloivat ratkaisut. Näitä jokaisen tahon yhteiskunnassa pitäisi kesän ylitse vakavasti miettiä.

Kun taloudellinen tilanne on muuttunut nopeasti, on sekä kansantaloutta että julkista taloutta koskevia ennusteita jouduttu nopeasti päivittämään. Tilanteen muuttumisesta on tiedotettu heti, kun on ollut olemassa uusi valtionvarainministeriön ennuste kehityksestä. Tammikuussa, vuoden ensimmäistä lisätalousarviota varten valtiovarainministeriössä tehtiin vielä erillinen ennustetarkistus uusimpien toteutuneiden tietojen perusteella, jolloin eduskunnalle saatiin toimitettua mahdollisimman ajantasainen tieto suhdannekehityksestä. Kun tässä yhteydessä hallituksen puolelta todettiin, että valtion lainanottotarve on nousemassa huomattavasti aiemmin ennakoitua suuremmaksi, monet arvostelivat liiallisesta synkistelystä.

Kehyspäätöksessä ja samaan aikaan maaliskuun lopussa eduskunnalle toimitetussa taloudellisessa katsauksessa kuvattiin valtiovarainministeriön viimeisin, maaliskuussa tehty suhdanne-ennuste. Sen mukaan kokonaistuotannon arvioitiin tänä vuonna supistuvan 5 %. Samassa yhteydessä laadittiin uusi ennuste vuoden 2009 tuloarvioille, joka oli 1,9 mrd. euroa alempi kuin helmikuun alussa eduskunnalle annetussa vuoden 2009 ensimmäisessä lisäbudjetissa. Samoin kehyspäätöksessä ja taloudellisessa katsauksessa kerrottiin tulo- ja menoarvioista johdettu viimeisin arvio budjetin alijäämästä vuosina 2009-13. Vuoden 2009 budjetti arvioitiin 9,9 mrd. euroa alijäämäiseksi.

Päivitetyt tulo- ja alijäämäarviot kerrottiin kehyspäätöksen liitteessä 4 ja lisäksi kehyspäätöksessä kerrottiin suhdanneherkimpien tulolajien (ansio- ja pääomatulovero, yhteisövero ja osinkotulot) osalta, kuinka monta prosenttia niiden arvioitiin vuonna 2009 vähenevän. Taloudellisessa katsauksessa vuoden 2009 päivitettyjä tuloarvioita esiteltiin yksityiskohtaisemmin erityisesti ansio- ja pääomatuloveron, yhteisöveron ja autoveron osalta. Samoin taloudellisessa katsauksessa kuvattiin valtiontalouden tasapainoa kansantalouden tilinpidon mukaan. Tuloarvio ja arvio budjettitalouden alijäämästä eivät ole olennaisesti muuttuneet kehysselonteon antamisen jälkeen.

Arvoisa puhemies,

Eduskunnan valtiovarainvaliokunta käsitteli kehyspäätöksen liitteineen. Myös taloudellinen katsaus toimitettiin eduskunnalle tiedoksi. Näissä molemmissa on runsaasti tietoa valtiontalouden tilasta ja kehitysnäkymistä mutta myös kuntataloudesta ja julkisen talouden kokonaisuudesta. Eduskunnalla ei ollut huomautettavaa kehysselonteon johdosta.

Tavanomainen käytäntö on, että hallitus antaa vuoden aikana kaksi lisäbudjettiesitystä, ensimmäisen keväällä ja toisen syksyllä. Tänä vuonna ensimmäinen lisäbudjettiesitys annettiin tavanomaista aikaisemmin ja myös syksyn lisäbudjettiesitys tullaan antamaan normaalia aiemmin yhtä aikaa ensi vuoden talousarvioesityksen kanssa.

Hallitus on käytännössä käynyt vuoropuhelua taloudesta eduskunnan kanssa lähes viikoittain kuluneina kuukausina.

Hallituksen talouspolitiikan jo päätetyt elvytystoimet ulottuvat pääsääntöisesti ensi vuoden loppuun asti. Samalla hallitus kuitenkin jatkuvasti seuraa tarkkaan taloustilanteen kehitystä, ja hallitus on valmis reagoimaan tilanteen muuttuessa, aivan kuten eduskunta on edellyttänyt.

Valtiovarainministeriön eilen julkistaman ennusteen mukaan kuluvan vuoden puolivälin paikkeilla, eli nyt, ollaan suhdannekuopan pohjalla. Vaikka lievä käänne parempaan näyttäisi tapahtuvan jo lähikuukausina, on vuosikeskiarvona ensi vuoden talouskasvu vielä olematonta.

Tätä ja ensi vuotta kokonaisuutena tarkastellen voi kasvuarvion sanoa pysyneen jotakuinkin muuttumattomana keväiseen ennusteeseen verrattuna. Suhdanne-ennusteiden heikentymisen kierre näyttäisi siis olevan ohi.

Maailmantaloudessa on havaittavissa vakiintumisen merkkejä. Viime vuoden lopulla ja tämän vuoden alussa tapahtunut tuotannon jyrkkä ja laaja-alainen pudotusjakso lienee vähitellen päättymässä, mutta tuotannon tasot säilyvät vielä tämän vuoden matalina. Taloudellista aktiviteettia ovat toisaalta tukeneet korkojen lasku ja mittavat finanssipoliittiset elvytystoimet sekä varastojen laajamittaisen alasajon lakkaaminen.

Uuden nousukauden alkaminen on kuitenkin vielä epävarmaa, samoin sen kestävyys. Työttömyyden jatkuva kasvu yhdessä reaalitalouden jatkuvien ongelmien kanssa saattaa vielä tuottaa uusia rasitteita rahoituslaitoksille. Hieman pitemmällä aikavälillä julkisten talouksien mittava velkaantuminen yhdessä runsaaksi kasaantuneen likviditeetin kanssa saattavat puolestaan aiheuttaa inflaatiopaineita ja tarvetta talouspolitiikan kiristämiseen. Niinpä tuleva nousukausi saattaakin jäädä vaatimattomaksi.

Suomen kansantalouden avoimuuden voimakas kasvu korkeasuhdannevuosina sekä teollisuuden suuri osuus olivat kuitenkin lisänneet merkittävästi kansantalouden haavoittuvuutta maailmankaupan romahtaessa. Teollisuustuotannon äkkipysäys ja samanaikainen maailmanlaajuinen rahoituskriisi muuttivat mielialat hetkessä synkiksi ja myös kotimainen kysyntä kääntyi nopeasti laskuun.

Työmarkkinoilla tilanne muuttui myös nopeasti huonoon suuntaan. Vaikka työllisyys säilyi vuoden vaihteeseen saakka korkeana, uusrekrytointien lähes täydellinen loppuminen ja lähinnä teollisuuden laajamittaiset lomautukset käänsivät työttömyyden nopeutuvaan nousuun tämän vuoden puolella ja samalla synkistivät kotitalouksien tulevaisuutta.

Vuodesta 2009 tulee tuotannon ja työpaikkojen menetysten suhteen 1990-luvun alun jyrkimpään pudotusvaiheeseen verrattava koettelemus. Bruttokansantuote on kesän kynnyksellä painunut kolmen vuoden takaiselle tasolleen. Tuotanto supistui tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä jyrkemmin kuin euromaissa keskimäärin, 7,5 % viime vuoden vastaavasta neljänneksestä ja 2,7 % viime vuoden viimeisestä neljänneksestä. Pudotus oli hieman suurempi kuin maaliskuun ennusteessa. Saatavissa olevat tiedot huhtikuulta viittaavat tuotannon tason laskeneen edelleen. Koko vuoden 2009 BKT:n supistumiseksi arvioimme nyt 6 %, eli yksi prosenttiyksikkö maaliskuista ennustetta enemmän.

Kansantalouden supistumisen jääminen kuuteen prosenttiin edellyttää, että tuotanto ei loppuvuonna juurikaan enää supistu alkuvuoden tasosta. Tähän liittyy negatiivinen riski. Vaikka maailmantalouden pahin synkkyys on hälvenemässä, uuden nousun oraat ovat vielä heiveröisiä. Etenkin EU-maiden vaikeudet jatkuvat suurina ainakin koko loppuvuoden, työttömyys lisääntyy ja julkisen talouden rahoitusasemat heikkenevät dramaattisesti. Tämän ennusteen lähtökohtana on, että maailmantalous alkaa toipua ainoastaan hitaasti ensi vuoden aikana.

Talouskasvu on Suomessa jäämässä tänä vuonna heikommaksi kuin euroalueella keskimäärin. Vientimme hyödyke- ja aluerakenne heikentävät suhteellista asemaamme myös ensi vuonna. Kotimarkkinatuotanto supistuu yhä, sillä työttömyyden kasvu leikkaa kotitalouksien kysyntää ja yritysten investoinnit vähenevät. Käynnissä olevasta taantumasta odotetaan kuitenkin lyhyempää kuin 1990-luvun alussa, jolloin kasvu käynnistyisi ensi vuoden aikana.

Työllisyys alkoi merkittävämmin heiketä puolisen vuotta tuotannon kasvun pysähtymisen jälkeen. Uusrekrytoinnit pysähtyivät jo viime vuoden puolivälissä, ja lomautukset laajenivat nopeasti vuoden lopulla, mutta työllisyys säilyi korkealla tasolla vuoden 2008 loppuun saakka. Selkeä käänne huonompaan tapahtui vuoden vaihteessa ja heikkenevä kehitys jatkuu ensi vuoteen. Tämän vuoden huhtikuussa työllisiä oli 69 000 vähemmän kuin vuotta aiemmin. Työpaikat vähenevät lähes kaikilla toimialoilla ja työllisten määrä jää koko vuonna 100 000 pienemmäksi kuin viime vuonna.

Tänä vuonna työttömyysaste nousee keskimäärin 9 prosenttiin viime vuoden 6,4 prosentista ja työttömiä tulee olemaan lähes 250 000 henkeä. Ensi vuonna työllisyystilanne heikkenee edelleen ja työttömyysaste kohoaa keskimäärin ainakin 10 prosenttiin.

Hallitus on vastannut työttömyyden ja lomautusten lisääntymiseen kolmessa vaiheessa: lisäämällä irtisanottujen ja lomautettujen kouluttamismahdollisuuksia, etsimällä keinoja nuorisotyöttömyyden, erityisesti nuorten miesten työttömyyden torjumiseksi sekä lisäämällä tukityöllistämistä pitkäaikaistyöttömyyden kasvun ehkäisemiseksi.

Julkisen talouden rahoitusasema oli vielä viime vuonna 4,1 % ylijäämäinen suhteessa kokonaistuotantoon ja velkaantuneisuus aleni edelleen. Tämän vuoden alkupuoliskolla julkisen talouden rahoitusasema kääntyi alijäämäiseksi, ja koko vuonna alijäämäsuhde heikkenee viime vuodesta yli kuusi prosenttiyksikköä. Koko vuonna alijäämän arvioidaan painuvan kahteen prosenttiin suhteessa kokonaistuotantoon. Julkinen velkasuhde kohoaa yli 40 prosenttiin. Ensi vuonna alijäämäsuhde noussee 4½ prosenttiin. Julkisen talouden myöhempi tasapainottaminen edellyttää talouden elpymisen ohella myös aktiivisia toimenpiteitä.

Valtiontalous on heikkenemässä erityisen nopeasti syvän taantuman sekä elvytystoimien seurauksena. Yhdeksän vuotta kestäneen ylijäämäkauden jälkeen valtiontalous on tänä vuonna selvästi alijäämäinen. Suhdanneherkkien verotulojen, kuten yhteisöverojen ja luovutusvoitoista maksettavien verojen ohella myös kotitalouksien maksamat ansiotuloverot vähenevät, osin verokevennyksistä johtuen. Vuonna 2009 valtion tilinpidon mukaiset tulot jäävät yli viisi miljardia eroa viimevuotista vähäisemmiksi. Menot vastaavasti lisääntyvät kolmisen miljardia euroa ja valtiontalouden alijäämä on lähes 7mrd. euroa. Valtionvelka lisääntyy tätäkin enemmän. Ensi vuonna valtion alijäämä syvenee edelleen.

Kuntatalouden rahoitustasapaino heikkeni alkuvuonna 2009 selvästi, kun verotulot supistuivat tammi-toukokuussa yli 3 % viimevuotisesta. Samalla kuntien menojen kasvu on jatkunut nopeana ja valtionosuuksien kasvusta huolimatta kuntatalous painuu v. 2009 alijäämäiseksi ½ prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Paineet kunnallisverotuksen kiristymiseen ja menoleikkauksiin ovat velkaantumisen kasvaessa suuret. Ensi vuodesta on tulossa erityisen vaikea.

Miten tässä tilanteessa on suhtauduttava lisäelvytykseen? Kaikkia lisätoimia harkittaessa on otettava huomioon jo tehtyjen elvytyspäätösten mittaluokka, maailmanlaajuisen taantuman aiheuttama julkisen talouden alijäämä sekä nopeasti eteen tuleva ikääntyminen.

Valtiontalouden menotasoa ei kehyspäätöksellä leikata. Taloustilanteen vaatiman liikkumatilan luomiseksi ja politiikan painopistemuutosten mahdollistamiseksi hallitus valmistelee vuoden 2010 budjettiesitykseen yhteensä 200 miljoonan euron uudelleenkohdennukset. Näin syntyvää liikkumavaraa on tarkoitus kohdentaa mm. metsä- ja energiasektorin tarjoamien mahdollisuuksien vahvistamiseen, aikuiskoulutuksen uudistamiseen, aktiivitoimenpiteiden lisäämiseen, maahanmuuttopolitiikan tarpeisiin sekä talouden tulevaa kasvupotentiaalia vahvistaviin t&k- ja muihin investointeihin. Tämä työ on jo käynnissä ja hallitus päättää esityksistään budjettiriihen yhteydessä.

Arvoisa puhemies!

Suomen talouspolitiikan ja siitä tiedottamisen voi tiivistää kolmeen kohtaan.

Ensinnäkin hallituksen esittämien ja eduskunnan päättämien elvytystoimien mittaluokka on Suomessa historiallisen suuri ja euroalueen vertailussa suurimpien joukossa. Toiseksi Suomi on ensimmäisiä maita, jotka ovat ennakoivasti lähteneet varautumaan talouskriisin aiheuttaman valtion velkaantumisongelman ratkaisemiseen. Edelleenkin ehdottomasti paras ratkaisu tähän ns. kestävyysongelmaan on työurien pidentäminen ja rakenteellisen työttömyyden alentaminen. Kolmanneksi hallitus on informoinut eduskuntaa ja julkisuutta välittömästi uusien kansantaloutta ja valtiontaloutta koskevien arvioiden valmistuttua. Tänään julkaistun arvion muutoksia maaliskuussa julkaistuun arvioon nähden voidaan pitää sekä kansantalouden että valtiontalouden osalta pieninä verrattuna tuohon maaliskuun arvioihin sisältyneisiin muutoksiin nähden.