Ulkoministeriö julkisti toisen osan kansalaisjärjestöjen kehitysyhteistyön arvioinnista
Tiedote 55/2017
21.3.2017
Ulkoministeriö julkisti tänään kuuden kansalaisjärjestön kehitysyhteistyötä ja humanitaarista työtä koskevan arvioinnin. Kyseessä on toinen kaikkiaan kolmesta raportista, jotka muodostavat ensimmäisen kokonaisarvion ministeriön rahoittamasta kansalaisjärjestöjen ohjelmatuesta ja humanitaarisesta avusta.
Ministeriö arvioi kaikkien 22:n ohjelmatukea saavan järjestön pitkäaikaiset kehitysyhteistyöohjelmat kolmessa osassa. Nyt valmistuneessa toisessa osassa tarkastelussa olivat Fida International, Kirkon Ulkomaanapu, Suomen Punainen Risti, Plan International Suomi, Pelastakaa Lapset ja World Vision Suomi.
Arviointiraportti toteaa, että järjestöjen työ vastaa ihmisten tarpeisiin ja menee perille myös hauraissa valtioissa ja vaikeissa toimintaympäristöissä.
”Arvio kertoo, että kansalaisjärjestöjen ohjelmat ja humanitaarisen avun hankkeet pelastavat ihmishenkiä, tukevat inhimillistä kehitystä ja vahvistavat paikallisen kansalaisyhteiskunnan toimintaa erityisesti ruohonjuuritasolla. Tämä on tietenkin hyvä kuulla ja vastaa myös meidän käsitystämme”, sanoo ulkoministeriön kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö Jyrki Nissilä.
Raportti suosittelee muun muassa yhteistyön tiivistämistä järjestöjen, ulkoministeriön ja suurlähetystöjen kesken sekä ohjelmatuen ja humanitaarisen avun parempaa yhteensovittamista. Arviossa todetaan myös, että vaikka järjestöjen työ on laadukasta, sen pidemmän aikavälin vaikutuksia on vaikea arvioida, sillä ohjelmat eivät kerää niistä järjestelmällistä tietoa.
Evaluaatio kokonaisuudessaan ei aseta järjestöjen tekemää työtä laatujärjestykseen. Evaluoinneissa tarkastellaan kunkin järjestön ohjelman toteutusta ja tuloksellisuutta. Ensimmäisessä evaluaatiossa tarkasteltiin kaikkien järjestöjen tuloksellisuuden seurantaa ja tulosjohtamista. Erityisevaluaatio antoi kaikille järjestöille samanaikaisesti tietoa ja suosituksia omien tulosohjausjärjestelmiensä kehittämiseksi. Arvio osoitti, että kaikki järjestöt ovat jo tehneet tuloksellisuuden seurannan hyväksi työtä, mutta työtä on vielä paljon jäljellä.
Arviointi osoittaa, että kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun yhdistäminen ohjelmien toimeenpanossa ei ole aina mutkatonta. Tukia hallinnoidaan ulkoministeriön eri yksiköissä, joilla on eripituiset rahoitussyklit.
"Tällä hetkellä keskustellaan paljon humanitaarisen avun ja kehitysyhteistyön paremmasta yhteensovittamisesta. Arvio auttaa meitä kehittämään toimintaamme”, sanoo humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö Claus Lindroos.
Järjestöjen työ on hyvin linjassa Suomen kehityspolitiikan kanssa. Kehitysyhteistyöohjelmien tehokkuus on kuitenkin paikoin kärsinyt maantieteellisestä ja temaattisesta sirpaloitumisesta. Viimeaikaiset kehitysyhteistyön leikkaukset näkyvät muun muassa teknisen asiantuntijuuden vähenemisenä kansalaisjärjestöissä ja ulkoministeriössä. Raportissa suositellaan keskittymistä paikallisen kansalaisyhteiskunnan vahvistamiseen samalla, kun yhteistyötä ulkoministeriön, järjestöjen ja suurlähetystöjen kesken lisättäisiin. Myös yritysyhteistyön rahoitus- ja yhteistyömalleihin kannustetaan.
Ensimmäinen arvio valmistui syyskuussa 2016. Kolmas ja viimeinen osa arvioista valmistuu kesällä 2017.
”Koska tämä arviointikierros on osa isompaa kokonaisuutta, tulemme tekemään tarkemmat johtopäätökset tuoreen arvioinnin huomioista sitten, kun viimeisenkin arviointikierroksen huomiot ovat saatavilla”, sanoo Jyrki Nissilä.
Lisätiedot: Jyrki Nissilä, kansalaisyhteiskuntayksikön päällikkö, puh. 029 535 1205, Claus Lindroos, humanitaarisen avun ja politiikan yksikön päällikkö, puh. 029 535 1234 sekä Sanna Pulkkinen, tarkastaja, kehitysevaluoinnin yksikkö, puh. 029 535 1346.
Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].
Lisää aiheesta:
Kysymyksiä ja vastauksia: kansalaisjärjestöevaluaation toinen osa