Ulkoministeriön vastaus kansalaiskirjeisiin koskien Gazan tilannetta ja Global Sumud Flotilla -laivuetta

Ulkoministeriö on vastaanottanut kansalaisilta suuren määrän kirjeitä koskien Gazan tilannetta ja Global Sumud Flotilla -laivuetta. Pyrimme tässä vastaamaan kirjeissä esitettyihin keskeisiin kysymyksiin.

Vastaus kansalaiskirjeisiin julkaistiin 3.10. Sitä on päivitetty 7.10. klo 16.30 sekä 12.10.2025 klo 13.15.

Ulkoministeriö on saanut suuren määrän kansalaisten yhteydenottoja liittyen Gazan huolestuttavaan tilanteeseen sekä Flotilla-laivueisiin. Ulkoministeriön virkamiestyön toimintakyvyn varmistamiseksi emme voi vastata kaikkiin viesteihin henkilökohtaisesti. Pidämme myös tärkeänä tuoda esiin Suomen ulkopoliittista työtä ja linjauksia tässä asiassa julkisesti. Tässä pyrimme vastaamaan keskeisiin kysymyksiin, joita kirjeissä on esitetty.

Gazan tilanne

Suomi peräänkuuluttaa paluuta tulitaukoon, humanitaarisen avun täyttä ja esteetöntä pääsyä Gazaan sekä kaikkien panttivankien välitöntä vapauttamista. Suomi toivottaa tervetulleeksi pyrkimykset päättää konflikti ja siviilien kärsimys ja pyrkii tukemaan näitä ponnisteluja. Suomi toimii Lähi-itää ja Gazaa koskevissa kysymyksissä aktiivisesti niin kahdenvälisesti kuin myös osana EU:ta ja YK:n kautta.

Israel on päästänyt Gazaan riittämättömän määrän humanitaarisen avun kuljetuksia. Vain murto-osa Gazan ruokatarpeesta on saatu katettua. Gazassa on alueita, joilla ruokaturva on heikentynyt nälänhädän tasolle tai sen kynnykselle. Suomi vaatii Israelia takaamaan välittömästi humanitaarisen avun kestävän ja ennakoitavan pääsyn Gazaan kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti. Humanitaarista apua ei tule koskaan politisoida. Kansainvälinen humanitaarinen oikeus kieltää avun käyttämisen sodankäynnin välineenä.

Israelin sotatoimien laajentuminen Gazassa ja keskustelu koko Gazan miehittämisestä on huolestuttavaa. Laajentunut sotilaallinen eskalaatio pahentaa siviiliväestön jo ennestään katastrofaalista tilannetta ja vaarantaa Gazassa edelleen olevien panttivankien hengen.

Gazan aluetta ei tule pienentää, eikä sen väestöä pakottaa siirtymään pois alueelta. Gaza on kiinteä osa miehitettyä Palestiinalaisaluetta ja kuuluu palestiinalaisille. Väestön pakkosiirrot ovat kansainvälisen oikeuden vastaisia ja luokiteltavissa sotarikokseksi.

Suomi on toistuvasti vedonnut kaikkiin konfliktin osapuoliin, että niiden tulee toimia kansainvälisen oikeuden, erityisesti kansainvälisen humanitaarisen oikeuden mukaisesti. Suomi on myös toistuvasti vedonnut Israeliin, jotta se noudattaisi kansainvälisoikeudellisia velvoitteitaan. Suomi tukee kansainvälisten itsenäisten ja riippumattomien tuomioistuimien, kuten Kansainvälinen rikostuomioistuin (ICC) ja Kansainvälinen tuomioistuin (ICJ) työtä.

Suomi tukee EU:n asettamia pakotteita Länsirannan väkivaltaisille siirtokuntalaisille. Suomella ei ole omaa kansallista pakotelainsäädäntöä. EU:ssa pakotteiden asettaminen edellyttää täyttä yksimielisyyttä.

Suomen pitkä linja on tukea Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin ratkaisua kahden valtion malliin perustuen. Suomi tukee vahvasti viimeaikaisia kansainvälisiä pyrkimyksiä kahden valtion mallin edellytysten säilyttämiseksi ja vahvistamiseksi. New Yorkin julkilausuma Palestiinan kysymyksen rauhanomaisesta ratkaisemisesta ja kahden valtion ratkaisun toteuttamisesta, johon Suomi liittyi 5.9.2025, on kansainväliseltä yhteisöltä vuosiin merkittävin pyrkimys vahvistaa edellytyksiä kahden valtion ratkaisulle.

Suomi katsoo, että kahden valtion mallin tukemiseen sisältyy Palestiinan tunnustaminen tiettyjen edellytysten täytyttyä. Palestiinan sitoutuminen rauhanomaiseen rinnakkaiseloon sekä turvallisuusjärjestelyihin Israelille on tunnustamisen keskeinen edellytys. Hamasilla tai millään muulla Israelin tuhoamiseen tähtäävällä ryhmittymällä ei voi olla roolia Palestiinan hallinnossa tai sen tulevaisuuden rakentamisessa. Hamasin hallussa olevat panttivangit on vapautettava. Palestiinalaishallinnon on myös sitouduttava Hamasin aseistariisuntaan, palestiinalaisvaltion demilitarisointiin sekä edettävä omassa reformissaan. Suomi on valmis etenemään Palestiinan tunnustamisessa näiden ehtojen täytyttyä.

Suomi tukee osana Euroopan unionia rauhanomaiseen tulevaisuuteen sitoutunutta palestiinalaishallintoa; terroristijärjestö Hamas ei voi olla sen osa.

Suomi tuki toukokuun ulkoasiainneuvoston kokouksessa EU:n ja Israelin välisen assosiaatiosopimuksen uudelleentarkastelua ihmisoikeusartiklan pohjalta. Suomi on myös kahdeksan muun EU-jäsenvaltion kanssa pyytänyt EU-komissiolta esityksiä siitä, kuinka EU voisi lopettaa kaupan Israelin miehittämien palestiinalaisalueiden siirtokuntien kanssa. Suomi on EU:ssa pyrkinyt edistämään yhteistä linjaa.

Lähi-idän kysymykset ovat olleet kiinteästi Suomen ulkopolitiikan tekijöiden työpöydillä sekä eri tapaamisten ja kansainvälisten kokousten agendalla vuoden 2023 syksystä lähtien jokaisena päivänä.

Flotilla-laivueet

Ulkoministeriö suhtautuu vakavasti kaikkien ulkomailla liikkuvien suomalaisten turvallisuuteen ja tekee aina parhaansa kansalaisten suojelemiseksi konsulipalvelulain edellyttämällä tavalla.

Global Sumud Flotilla -laivueen osalta ulkoministeriö on jo pitkään suositellut välttämään kaikkea matkustamista Gazaan, sillä turvallisuuteen liittyvät riskit ovat suuria ja ennalta-arvaamattomia. Global Sumud Flotillaan osallistuvia suomalaisia on etukäteen varoitettu matkan riskeistä ja kerrottu, mitkä ovat Suomen viranomaisten mahdollisuudet auttaa. Jokainen kuitenkin tekee itse oman matkapäätöksensä ja on siitä vastuussa.

Ulkoministeriön saaman tiedon mukaan kaikki Flotilla-laivueisiin kuuluneet suomalaiset ovat poistuneet Israelista.