Revidering av värnpliktslagen och lagen om frivillig militärtjänst för kvinnor

Mål och resultat

Työryhmän tehtävänä on:

1) valmistella ehdotus sellaisiksi säädösmuutoksiksi, joilla naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskeva sääntely saatetaan kaikilta osin vastaamaan perustuslain vaatimuksia,

2) selvittää taustamuistion pohjalta muut naisten vapaa-ehtoisesta asepalveluksesta annetun lain ja asevelvollisuuslain muutostarpeet ja valmistella ehdotus tarvittaviksi säädösmuutoksiksi.

Utgångspunkter

Asevelvollisuuslaki (1438/2007) on tullut voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008. Laki korvasi vuodelta 1950 peräisin olleen asevelvollisuuslain. Yli kymmenen vuoden aikana kertyneiden soveltamiskokemusten aikana on noussut esiin useita lain yksityiskohtiin kohdistuvia selvittämistä edellyttäviä kysymyksiä ja muutostarpeita, joita pääesikunta on kartoittanut vuoden 2019 aikana.

Naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annettu laki (194/1995) on tullut voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995. Lakiin on tehty sen voimaantulon jälkeen useita yksittäisiä muutoksia, mutta sitä ei ole koskaan kattavasti päivitetty vastaamaan nykyisen perustuslain vaatimuksia tai 1990-luvun jälkeen uudistettua asevelvollisuuslakia. Laki sisältää mm. vanhentuneita määräyksenantovaltuuksia, jotka tulisi muuttaa nykykäytännön mukaisesti asetuksenantovaltuuksiksi ja samalla varmistaa voimassa olevien lakia alemmanasteisten säännösten oikea säädöstaso. Lain yleispiirteisyys on lisäksi ajoittain aiheuttanut tulkintaepäselvyyksiä mm. muutoksenhakujärjestelmään liittyen.

Puolustusministeriö ja pääesikunta ovat yhdessä laatineet työryhmän työn pohjaksi taustamuistion (VN/3828/2020-PLM-7). Muistiossa käydään lyhyesti läpi havaittuja asevelvollisuuslain ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetun lain muutostarpeita. Hankkeen tarkoituksena on arvioida muistion pohjalta tarvittavat säädösmuutokset ja valmistella niitä koskevat säädösehdotukset. Tavoitteena on huolehtia asevelvollisuutta ja naisten vapaaehtoista asepalvelusta koskevan lainsäädännön ajantasaisuudesta ja perustuslainmukaisuudesta.

Lainsäädäntöhankkeen tarkoituksena ei ole arvioida asevelvollisuusjärjestelmää, naisten vapaaehtoista asepalvelusta tai kutsuntajärjestelmää. Työryhmän tehtävänä on taustamuistiossa mainittujen nykylainsäädännön yksityiskohtien kehittäminen. Työryhmän tehtävä ei siten vaikuta 5. päivänä maaliskuuta 2020 asetetun yleisen asevelvollisuuden kehittämistä ja maanpuolustusvelvollisuuden täyttämistä selvittävän parlamentaarisen komitean työhön.