Terveydenhuollon ammatinharjoittamista ja ammattihenkilölainsäädäntöä koskeva selvitys

Mål och resultat

Selvitystyön tavoitteena on tuottaa hallituksen esityksessä 133/2000 vp ja sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä 27/2000 vp tarkoitettu selvitys.

Utgångspunkter

Voimassa oleva terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskeva lainsäädäntö on vuodelta 1994 (laki 559/1994 ja asetus 564/1994). Terveydenhuollon ammattien sääntelyn tarkoituksena on potilas-turvallisuuden ja terveyspalvelujen laadun sekä terveydenhuollon ammatinharjoittamisen vastuun ja toimivuuden takaaminen. Tämä edellyttää myös toimivaa valvontajärjestelmää terveyden- ja sairaanhoidossa. Terveydenhuollon laadun ja toimivuuden kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että ammattihenkilöllä on ammattitoiminnan edellyttämä koulutus, muu riittävä ammatillinen pätevyys sekä ammattitoiminnan edellyttämät muut valmiudet.
Terveydenhuollon laadunvarmistus on osaltaan toteutunut pääosin yhdenmukaisen peruskoulutuksen, erikoistumiskoulutuksen sekä täy-dennys- ja jatkokoulutuksen sekä ammatinharjoittamisen valvonnan avulla. Valvontaa varten on terveydenhuollon ammattihenkilöiden kes-kusrekisteri ja valvonta toteutetaan terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen ja lääninhallitusten toimesta.
Hallituksen esityksessä eduskunnalle laiksi terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain muuttamisesta (HE 133/2000 vp.), sen yleis-perusteluissa todetaan, että terveydenhuollon ammattihenkilöitä koskevan lainsäädännön nimikkeistön tarvetta ja laajuutta sekä koulutuksen sisältöä ja koulutusrakennetta selvitetään jatkotoimenpiteinä nykyistä laajemmasta terveydenhuollon valvonta-, laadunvarmistus- ja toimivuusnäkökulmasta. Perustelujen mukaan tässä yhteydessä tarkastellaan myös terveydenhuollon ammattihenkilöiden erikoispätevyyskysymystä.
Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnan mietinnössä (StVM 27/ 2000 vp- – HE 133/2000 vp) todetaan muun muassa, että tutkintonimikkeeksi on viime vuosina vahvistettu useita sellaisia nimikkeitä, joita ei ole sisällytetty terveyden-huollon ammattihenkilölainsäädäntöön. Tällaisia ovat muun muassa bioanalyytikot, suuhygienistit, optometristit ja apuvälineteknikot. Asia vaatii pikaista selvittämistä. Toinen selvitettävä asia on erikoispätevyyksien myöntäminen ja rekisteröinti myös muiden ammattiryhmien kuin lääkäreiden ja hammaslääkäreiden osalta. Mietinnön mukaan terveydenhuollon ammattihenkilöiden nimikkeistöön sekä erikoispätevyyksien myöntämiseen ja rekisteröintiin liittyvät muutostarpeet selvitetään siten, että selvitystyön pohjalta esitettävät muutosehdotukset voidaan hallituksen esityksenä antaa eduskunnalle viimeistään toukokuussa 2001.