KeTTU

Mål och resultat

Strategisen johtamisen kehittämisessä tavoitteena on
- Kehityspolitiikan suunnittelussa, toimeenpanossa ja seurannassa hyödynnetään tuloskarttoja
- Yhteiset indikaattorit käytössä suunnittelun, seurannan ja raportoinnin perustana
- Temaattista johtamista vahvistetaan
- Päätökset perustuvat kattavaan ja ajantasaiseen tietoon ja analyysiin
- Strategisen johtamisen prosessit selkeitä

Prosessien kehittämisen tarkoituksena on parantaa niiden tehokkuutta, vahvistaa laadun- ja riskien hallintaa sekä vahvistaa prosessitukea virkamiehille (ohjeistus, koulutus, neuvonta, lähijohtaminen). Kehittämisen kohteena ovat kehitysyhteistyöprosessit, jotka liittyvät yhteistyöhön kansainvälisten hallitustenvälisten järjestöjen kanssa, valtionavustuksiin kansalaisjärjestöille ja yrityksille, hallitusten väliseen yhteistyöhön ja finanssisijoituksiin. Tavoitteena on:
- Yksinkertaistaminen ja pienempi hallinnollinen taakka ottaen huomioon resurssit;
- Yhdenmukaisuus tilanteissa, joissa toiminnan erityisluonne ei perustele poikkeavia käytäntöjä;
- Kattavuus siten, että kaikki prosessit on määritelty toiminnan pohjaksi.
Kehittämistyössä varmistetaan, että kaikki käytännöt ovat säädöspohjan mukaisia.

Henkilöstöön liittyvillä kehittämistoimilla varmistetaan, että henkilöresursseja koskevan ohjaus tapahtuu pitkäjänteisesti ja on kohdennettua. Tavoitteita ovat:
- tehtävärakenne ja –kuvat ovat selvät (osaamiskriteerit, tehtävänkuvat ja vastuut) ja osittain standardoidut.
- tehtävät ovat jatkossa nykyistä enemmän vakihenkilöstön hoitamia.
- yleisuralaisten mahdollisuudet tehdä kehitysyhteistyötehtäviä turvataan.
- erityisvirkamiesten suurista sijaisuusmääristä (ja pitkistä ketjutuksista) päästään eroon.
- erityisvirkamiehille luodaan mahdollisuuksia monipuolisen kehitysyhteistyökokemuksen hankkimiseen

Utgångspunkter

Evaluaatiot ja tarkastukset osoittavat kehitysyhteistyön laadussa ja hallinnollisessa tehokkuudessa olevan ongelmia. Ulkoministeriö haluaa varmistaa kehitysyhteistyön hallinnoinnin laillisuuden, parantaa kehitysyhteistyön hallinnon laatua, kehittää kehitysyhteistyön toimeenpanon tehokuutta ja vähentää sen aiheuttamaa hallinnollista taakkaa supistuvat resurssit huomioiden. Koska kehitysyhteistyötä toteutetaan ulkoasiainhallinnossa hajautetusti, tehokkuutta heikentäviä päätöksiä on tehty vähitellen ja itseohjautuvasti. Nykyinen toimintaan liittyvä lainsäädäntö on kattava, mutta toimintaa ohjaavien sitovien hallinnollisten normien kehittäminen on tarpeen. Politiikkaohjeiden ja muiden dokumenttien määrä on suuri ja ohjeistus raskas. Evaluaatioiden mukaan ohjeistus on olemassa, mutta toteutus ja hankeseuranta ovat heikkoja kohtia. Haasteena hajautetussa hallinnossa on myös koulutus ja ihmisten osaamisen varmistaminen.