Uuden kielilain täytäntöönpanon tukihanke

Mål och resultat

Hankkeen tavoitteina on edistää uuden kielilain ja samalla myös uuden hallintolain tavoitteiden toteutumista käytännön asiointi- ja palvelutilanteissa.

Utgångspunkter

Vuoden 2004 alussa astuvat voimaan sekä uusi hallintolaki että uusi kielilaki. Uuden hallintolain tarkoituksena on taata hyvän hallinnon ja oikeusturvan toteutuminen. Asiointi viranomaisessa on järjestettävä hallinnon asiakkaan kannalta mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla. Viranomaisten on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Asiakkaalla on hallintolain mukaan oikeus käyttää omaa kieltään viranomaisessa asioidessaan sen mukaisesti, kuin tästä erikseen muussa lainsäädännössä säädetään tai kuten Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista johtuu.

Uusi kielilaki korvaa vanhan vuodelta 1922 olevan kielilain ja se koskee perustuslain mukaisia kansalliskieliä suomea ja ruotsia. Lain tavoitteena on turvata kielellisten oikeuksien toteutuminen myös käytännössä. Viranomaisten on oma-aloitteisesti huolehdittava yksilön kielellisten oikeuksien toteutumisesta ilman että hänen tarvitsee erikseen vedota niihin.

Asioidessaan valtion viranomaisessa jokaisella on oikeus valintansa mukaan käyttää suomea tai ruotsia. Uusi laki antaa kuitenkin viranomaisille useita mahdollisuuksia järjestää asiointimahdollisuudet käytännössä parhaaksi koetulla tavalla. Erityislainsäädännössä on lisäksi useita säännöksiä kielellisistä oikeuksista koskien asiointia ja palvelua eri hallinnonaloilla. Saamen kielen käyttämisestä asiointikielenä on myös säädetty erikseen.

Uutta kielilakia on myös noudatettava valtion liikelaitoksissa sekä silloin kun yksityiset yhtiöt, järjestöt, säätiöt ja henkilöt viranomaisten toimeksiannosta hoitavat hallintotehtäviä tai tarjoavat palveluja.

Samanaikaisesti uuden kielilain kanssa astuu voimaan laki julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta. Viranomaisten edellytetään varmistautuvan siitä että virkaan nimitettävillä ja palvelukseen otettavilla on kyseisen työtehtävän edellyttämä kielitaito. Myös kielitutkintoja uudistetaan siten, että niiden avulla voidaan nykyistä paremmin osoittaa todellinen kielitaito.

Valtioneuvoston on vaalikausittain annettava eduskunnalle kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta. Suomen ja ruotsin kielen lisäksi kertomuksessa käsitellään ainakin saamen ja romanin kieltä sekä viittomakieltä. Tämän tiedonannon valmistelee oikeusministeriö.

Suomen Kuntaliitto on käynnistänyt oman ”Kielipalvelusitoumus-hankkeensa” kielilain täytäntöönpanoksi lähinnä kunnissa ja kuntayhtymissä.