Amalgaamia sisältävät poistetut hampaat on käsiteltävä vastaanotoilla ongelmajätteenä 

Elohopea on ympäristömyrkky, jonka yksi suurimmista lähteistä Euroopassa on hammasamalgaami. Suomessa amalgaamin käyttö hampaiden paikka-aineena lopetetaan EU:n asetuksen edellyttämässä aikataulussa vuoteen 2030 mennessä ympäristösyistä.

Sosiaali- ja terveysministeriön nyt julkaistun selvityksen mukaan yhä harvempi hammaslääkäri käyttää enää amalgaamia hampaiden paikkauksessa. 

Jo aiemmissa selvityksissä on todettu amalgaamin käytön väheneminen. Suuntaus johtuu pääasiassa muovipaikka-aineiden kehittymisestä ja lisääntyneistä esteettisistä vaatimuksista. Amalgaamipaikkojen osuus tehdyistä hammastäytteistä on Suomessa selvästi alle yhden prosentin.

Ympäristön kannalta uusia amalgaamitäytteitä suurempi kuormitus vastaanotoilla syntyy, kun puretaan vanhoja amalgaamitäytteitä ja poistetaan hampaita, joissa on amalgaamitäytteitä. Purkamisessa syntyvä jäte ohjautuu asianmukaisesti amalgaamin erottimien kautta ongelmajätteeksi, mutta amalgaamilla kontaminoitunutta materiaalia ja poistettuja amalgaamilla paikattuja hampaita voi päätyä sekajätteeksi. Toiminta tulee muuttaa niin, että myös nämä jätteet käsitellään ongelmajätteenä.

Suussa olevista amalgaamipaikoista vapautuvat elohopeamäärät ovat niin pieniä, ettei niistä ole haittaa huomioiden myös elohopean saanti muista lähteistä. Asiaa on aiemmin tutkittu laajasti ja lopputulemana on, että toimivaa amalgaamipaikkaa ei tule vaihtaa muuhun materiaaliin, ellei kyseessä ole lääketieteellinen syy, kuten elohopea-allergia tai amalgaamitäytteeseen kontaktissa oleva limakalvomuutos.

Amalgaamin käytöstä luopuminen ei heikennä potilasturvallisuutta eikä se vaikuta merkittävästi palveluntuottajien toimintaan.

Lisätietoja

Lääkintöneuvos Merja Auero ([email protected]), p. 02951 63304