Omalääkäriohjelman johtoryhmä on käynyt läpi kaikkien hyvinvointialueiden hoidon jatkuvuusmallit
Omalääkäriohjelman johtoryhmän 15.kesäkuuta pidetyssä kokouksessa käsiteltiin taloudellisia vaikutuksia, joita syntyy henkilökohtaisen hoidon jatkuvuuden parantamisesta.
Lisäksi johtoryhmä kuuli Kymenlaakson hyvinvointialueen hoidon jatkuvuuden kehittämistyöstä sekä hoidon jatkuvuuden kehityksen mallintamisesta ja tilannekuvan seurannasta.
Kymenlaakson hoidon jatkuvuusmalli oli viimeisin johtoryhmälle esitetyistä erilaisista ratkaisuista: johtoryhmällä on nyt käsitys kaikkien hyvinvointialueiden ja Helsingin kaupungin malleista.
Kymenlaakson hyvinvointialueella kehitetään työparimallia, jossa tavoitteena on nimetä koko väestölle omalääkäri ja omahoitaja vuoden 2027 loppuun mennessä. Työparit jaetaan tiimeiksi.
Väestöjako on osoittautunut Kymenlaaksossa työlääksi. Eniten aiempaa paremman henkilökohtaisen hoitosuhteen toteutumista haittaavat vaihtuvat ja osin riittämättömät resurssit. Myös riittävän osaamisen varmistamisessa on haasteita.
Katsaukset taloudellisiin vaikutuksiin, mallintamiseen ja seurantaan
Johtoryhmä kuuli kokouksessaan hoidon jatkuvuuden taloudellisia vaikutuksia koskevan alustuksen. Siinä käsiteltiin tieteellistä näyttöä siitä, mistä kustannussäästöt muodostuvat ja pohdittiin sitä, miten omalääkäri voi vaikuttaa kustannuksiin väestötasolla. Esitys piti sisällään myös tutkimustuloksia terveyskeskuksista.
Lisäksi johtoryhmälle esiteltiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) kehittämää hoidon jatkuvuuden tilannekuvan mallintamista ja mallintamiseen perustuvaa tilannekuvan seurantaa.
Päätökset valtionavustuksista hoidon jatkuvuusmallien kehittämiseen
Sosiaali- ja terveysministeriö pyrkii tekemään päätökset hoidon jatkuvuusmallien kehittämiseen tarkoitetuista valtionavustuksista kesä-heinäkuun vaihteessa.
Lisätietoja:
Ylilääkäri Tapani Hämäläinen, p. 0295 163 510
Osastopäällikkö Minna Saario, p. 0295 163 146
Sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]