Ennaltaehkäisevän mielenterveystyön tulokset näkyvät työpaikoilla ja palvelujärjestelmässä

Pääministeri Orpon hallitusohjelmaan kuuluva Työelämän mielenterveysohjelma on tuottanut ja levittänyt käytännöllisiä ja vaikuttavia työkaluja, joilla vahvistetaan mielenterveyttä työpaikkojen arjessa. Ohjelman tuloksia esiteltiin 21.4. Musiikkitalolla järjestetyssä Mielitekoja työssä -seminaarissa.

Mielenterveyden haasteet ovat ohittaneet kaikki muut syyt sairauspoissaoloissa, ja niiden seuraukset ulottuvat yksittäisiä työpaikkoja laajemmalle. Työelämän mielenterveysohjelmassa on vastattu juuri tähän haasteeseen: kahdeksassa hankkeessa on kehitetty käytännönläheisiä tapoja tunnistaa kuormitusta varhain, puuttua siihen ja vahvistaa työkykyä osana arjen johtamista.   

– Työkyvyn ja mielenterveyden heikkeneminen tunnistetaan kyllä arjessa, mutta siihen puututaan usein liian myöhään. Keskustelu käynnistyy monesti vasta, kun työkyky on jo heikentynyt. Työelämän mielenterveysohjelma on siirtänyt huomiota kalliista yksilöllisestä hoidosta kohti kustannustehokkaita ja ennaltaehkäiseviä arjen ratkaisuja, summaa ohjelman hankepäällikkö Jaana Vastamäki.  

Maksuttomat, käytännössä testatut työkalut tukevat mielenterveysosaamista työpaikoilla  

Työelämän mielenterveysohjelmassa on rakennettu yli 40 digitaalisen työkalun, oppaan ja työkalupakin kokonaisuus, joka tarjoaa työpaikoille konkreettisia keinoja mielenterveyden haasteiden tunnistamiseen, niihin puuttumiseen, toimintamallien kehittämiseen ja voimavarojen vahvistamiseen. 

Työkalut on viety osaksi tuttuja digitaalisia palveluja. Niihin pääsee käsiksi esimerkiksi Suomi.fi-palvelussa, Mielenterveystalossa ja Työterveyslaitoksen Mielenterveyden työkalupakissa. Näin työpaikkojen käyttöön on rakennettu pysyvä, valtakunnallinen ja maksuton kokonaisuus mielenterveyden tukemiseen. 

Ohjelmassa on hyödynnetty menetelmiä ja työkaluja, joiden toimivuudesta on jo aiempaa näyttöä. Kehittämistyössä on siksi voitu keskittyä erityisesti käyttöönoton tukemiseen, kouluttamiseen ja ratkaisujen levittämiseen. 

Työkalut vastaavat todelliseen tarpeeseen ja niillä on saatu aikaan mitattavia tuloksia  

Huoli lisääntyneistä mielenterveyssyistä johtuvista poissaoloista on saanut työpaikat tarttumaan toimeen.  Ohjelman työkaluja, toimintamalleja ja koulutuksia on hyödyntänyt jo yli 6000 työpaikkaa. Koulutuksiin on osallistuttu noin 24 000 kertaa ja digipalveluissa on käyty satojatuhansia kertoja.  

Koulutuksiin on osallistunut laajasti esihenkilöitä, työntekijöitä, HR-ammattilaisia, luottamushenkilöitä, työsuojeluhenkilöstöä sekä työterveyshuollon ja koulutussektorin asiantuntijoita.  Vaikuttavia menetelmiä on kohdennettu erityisesti niihin ryhmiin ja siirtymävaiheisiin, joissa tuen tarve on suurin. Näitä ovat muun muassa nuoret työntekijätsekä sairauspoissaololta työhön palaavat.  

Työpaikoilla ja työterveyshuolloissa on saatu aikaan konkreettisia tuloksia. Esihenkilöiden valmiudet tukea nuoria työntekijöitä ovat vahvistuneet, ja toimintamallit ovat mahdollistaneet varhaisemman työhön paluun pitkien sairauspoissaolojen jälkeen.  Työterveyshuollossa osaaminen lievien mielenterveyshaasteiden omahoidon tukemisessa on vahvistunut, ja ohjattua omahoitoa saaneista noin kolmannes ei ole tarvinnut jatkohoitoa. Tämä keventää palvelujärjestelmän kuormitusta. 

Maanlaajuisella ohjelmalla pyritään vahvistamaan koko Suomen toimintakykyä  

Ohjelman myötä mielenterveyttä työelämässä on edistetty poikkeuksellisen laajassa mittakaavassa. Mukana ovat olleet kaikki hyvinvointialueet sekä laajasti kuntia ja työpaikkoja eri toimialoilta, kuten sosiaali- ja terveysalalta, teollisuudesta sekä kuljetus- ja varastointialalta. Erityistä huomiota on kiinnitetty pieniin työpaikkoihin, mikroyrityksiin ja itsensä työllistäjiin.  

– Mielenterveys kuuluu osaksi hyvää johtamista samalla tavalla kuin turvallisuus ja työkyky. Kun ihmiset pysyvät työkykyisinä pidempään, vahvistamme koko Suomen toimintakykyä. Ja kun mielenterveyttä tuetaan ennakoivasti ja systemaattisesti, rakennamme työelämää, joka pitää ihmisistä huolta, toteaa sosiaaliturvaministerin valtiosihteeri Laura Rissanen.  

Työelämän mielenterveysohjelma on osa hallitusohjelmaa ja kansallisen mielenterveysstrategian toimeenpanoa. Sosiaali- ja terveysministeriö on toteuttanut ohjelmaa vuodesta 2021 lähtien yhteistyössä Työterveyslaitoksen, järjestöjen, työmarkkinatoimijoiden ja laajan sidosryhmäverkoston kanssa. Ohjelmaa on rahoitettu Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Ohjelma jatkuu koko nykyisen hallituskauden ajan.  

Lisätietoja  

• Jaana Vastamäki, erityisasiantuntija, hankepäällikkö, sosiaali- ja terveysministeriö, puh. 0295 163 468, [email protected]
• Työelämän mielenterveysohjelmasta ja kehitetyistä työkaluista STM:n verkkosivuilla