Selvitys: Terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittämistä tulee selkeyttää

Terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittämistä tulee selkeyttää sen pohjana olevien arvojen, yleisten periaatteiden ja prosessien osalta sekä suositusten laatimisen ja niiden painoarvon osalta, todetaan 28. syyskuuta 2020 julkaistussa professori Minna Kailan ja apulaisprofessori Mirva Lohiniva-Kerkelän selvityksessä.

Julkisin varoin rahoitettujen terveydenhuollon palveluiden kokonaisuuden tavoitteena on turvata käytettävissä olevilla resursseilla koko väestön kannalta paras terveyshyöty. Terveydenhuollon palveluvalikoiman sisältöön tosiasiassa vaikuttavia suosituksia antaa tällä hetkellä erittäin moni taho. Koska suositusten perusteet eivät ole yhteneväisiä, palveluiden yhdenvertaisuus voi vaarantua. Suositukset voivat olla myös keskenään ristiriitaisia. 

Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti syksyllä 2019 selvitystyön, jossa pyydettiin tunnistamaan terveydenhuollon sisältöön eli kansalliseen palveluvalikoimaan vaikuttavat tahot, niiden käyttämät suositusten laadintaperiaatteet sekä lainsäädännön ja käytännön toiminnan muutostarpeet.

Selvitystyön tehtävänä oli tunnistaa edellytyksiä sille, että terveydenhuollon palveluvalikoima koostuu sellaisista terveydenhuollon menetelmistä, jotka ovat kustannusvaikuttavia, turvallisia, vastaavat yhdenvertaisesti koko väestön lääketieteellisesti perusteltuihin tarpeisiin, ja joita on taloudelliset resurssit huomioiden mahdollista tarjota. Tätä varten selvityshenkilöt kartoittivat palveluvalikoimaan vaikuttavaa sääntelyä ja sen tulkintoja sekä haastattelivat keskeisiä palveluvalikoimaan vaikuttavia suosituksia antavia tahoja. 

Palveluvalikoiman kansallinen määrittäminen edellyttää selkeämpää säädöspohjaa 

Selvityksessä todetaan, että terveydenhuollon palveluvalikoiman sisältöä voidaan ohjata säädösohjauksella, talousohjauksella sekä suosituksilla. Säädösohjauksen täsmentäminen on välttämätöntä, jotta palveluvalikoimaan kuulumisen periaatteita selkeytetään ja kustannusten hallinta mahdollistuu. Erilaisten suositusten merkitystä julkisesti rahoitetun terveyspalveluvalikoiman määrittämisessä tulee kirkastaa ja palveluvalikoimaneuvoston asemaa kansallisesti yhdenmukaisten periaatteiden määrittäjänä vahvistaa. 

Moraalisesti ristiriitaiset päätökset tulee tehdä kansallisesti

Selvityksessä todetaan myös, että järjestelmän pohjana olevat arvot tulee määritellä kansallisesti. Moraalista punnintaa edellyttäviin tilanteisiin tulee olla kansalliset periaatteet siitä, miten koko väestön ja yksilön paras arvotetaan. Lääketieteelliset periaatteet eivät riitä vaikeimpiin arvokysymyksiin vastaamiseen. Priorisoinnin periaatteista sopimisen tulee tapahtua kansallisesti, ei paikallisesti. Nykyisestä päätöksenteon hajanaisuudesta seuraa vaihtelua maan sisällä, mikä osaltaan lisää eri potilasryhmien eriarvoista kohtelua.

• Kansallinen terveydenhuollon palveluvalikoima. Määrittämisen periaatteet, rakenne ja kehittämismahdollisuudet -selvitykseen

Lisätietoja

Pääsihteeri Ilona Autti-Rämö, [email protected], p. 0295163133
Professori Minna Kaila, [email protected]
Apulaisprofessori Mirva Lohiniva-Kerkelä, [email protected]