Selvitys: Suomi voi merkittävästi parantaa terveydenhuollon menetelmien arviointitoimintaansa
Suomen terveydenhuollon menetelmien kansallista arviointitoimintaa (HTA, Health Technology Assessment) voidaan merkittävästi parantaa nykyisestä. Laajan selvityshankkeen loppuraportissa esitellään kehittämisehdotukset, jotka liittyvät arviointitoiminnan rakenteisiin, resursseihin ja päätöksenteon organisointiin Suomessa.
Uudistuksella haetaan nykyistä tehokkaampaa arviointitoimintaa sekä halutaan edistää terveydenhuollon vaikuttavien menetelmien ja parhaiden käytäntöjen käyttöönottoa.
”Terveydenhuollon menetelmien arviointitoiminnan vahvistaminen ja yhdenmukaistaminen on välttämätöntä, jotta voimme varmistaa potilaille yhdenvertaisen pääsyn vaikuttavimpiin ja turvallisimpiin hoitoihin. Kun kytkemme kattavan arviointitiedon entistä järjestelmällisemmin ja tiiviimmin osaksi päätöksentekoa ja julkisen palveluvalikoiman ohjausta, kykenemme kohdentamaan rajalliset resurssimme nykyistä kustannusvaikuttavammin ja kestävämmin”, toteaa sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman.
Kolme mallia arviointitoiminnan uudistamiseksi
Selvityshankkeessa arviointitoiminnan uudistamiseksi on tarkasteltu myös kolmen vaihtoehtoisen organisoitumismallin hyötyjä ja riskejä. Mahdolliset organisoitumismallit ovat monitoimijamalli, kahden toimijan malli ja yhden toimijan malli. Riittävästi resursoituina jokainen näistä malleista parantaisi nykytilaa ja lisäisi vaikuttavuutta. Tähän päästään, kun osaaminen ja resurssit kootaan selkeäksi kokonaisuudeksi, jossa vastuut on määritelty sekä arvioinnin ja päätöksenteon välistä yhteyttä vahvistetaan.
Kaikille tarkastelluille malleille on yhteistä, että niissä:
- määritellään eri menetelmien arviointitoiminnalle kansallinen vastuutoimija
- koordinaatiotoiminnolla selkeytetään vastuita ja vähennetään päällekkäisyyttä
- yhdenmukaistetaan arviointiprosessit, kriteerit ja arviointimenetelmät nykytilaan verrattuna.
Kaikki mallit vaativat vielä jatkotyöstöä ja tarkennuksia. Mallien vertailu, arviointi ja arvottaminen pitää suhteuttaa muuhun kehittämiseen, lainsäädäntöön sekä rahoitukseen. Arviointitoiminnassa tarvitaan nykyistä vahvempaa resurssointia ja erityisesti terveystaloustieteellistä ja tilastollista osaamista sekä arviointitoiminnan tueksi kansallista asiantuntijaverkostoa.
Kansainväliset opit ja EU-asetus huomioitu
Loppuraportin kehittämisehdotuksissa ja johtopäätöksissä on otettu huomioon EU:n HTA-asetuksen toimeenpanon vaikutukset. Kansainvälinen vertailu osoittaa, että HTA-toiminnan onnistuminen ja hyötytavoitteiden toteutuminen perustuu osaamiseen, johdonmukaisiin prosesseihin sekä selkeisiin yhdyspintoihin ja koordinaatioon. Tämä pätee riippumatta siitä, kuinka monta toimijaa järjestelmässä on. Esimerkkimaina olivat Pohjoismaat, Iso-Britannia, Hollanti ja Kanada.
Lisätietoja:
Neuvotteleva virkamies Hanna-Mari Jauhonen, p. 0295 163 060, [email protected]