Suomen maaseudun kehittämisen toimintamalli toimii hyvin. Arviointi osoittaa, että maaseudun kehittäminen elinvoimakeskusten ja Leader-ryhmien kautta vastaa monipuolisesti eri tarpeisiin. Arvioinnin mukaan mallia tulee kuitenkin edelleen selkeyttää ja yhteistyötä vahvistaa.

Keskeisenä johtopäätöksenä arviointi osoittaa, että Suomen maaseudun kehittämisen toimintamalli tarjoaa vahvan perustan kehittämistyölle.

Monitasoinen malli on vahvuus

Elinvoimakeskusten ja Leader-ryhmien välinen työnjako on selkeytynyt, ja yhteistyö on pääosin sujuvaa ja vakiintunutta. Toimintamalli on ohjelmakausien saatossa muotoutunut toimivaksi prosessiksi, joka perustuu luottamukseen ja vakiintuneisiin käytäntöihin. Leader-toiminta tuo merkittävää lisäarvoa erityisesti ruohonjuuritason kehittämiseen. Elinvoimakeskukset puolestaan rahoittavat pääsääntöisesti suurempia, alueellisesti merkittäviä toimia, joilla vahvistetaan pienten ja isompien toimijoiden yhteistyötä. 

Arvioinnissa tarkasteltiin maaseudun kehittämistä myös Ruotsissa, Itävallassa ja Puolassa. Suomessa hyödynnetään laajimmin ja monipuolisimmin EU:n maaseuturahoituksen mahdollisuudet maaseudun kehittämiseen.

Vaikuttavuutta tulisi selvittää ja alueellista yhteistyötä vahvistaa

Arvioinnissa tunnistettiin myös kehittämiskohteita. Yritystuissa on nyt selkeä työnjako elinvoimakeskusten ja Leader-ryhmien välillä, mutta Leader-ryhmien pienten tukien hallinnollista taakkaa, tuloksia ja vaikuttavuutta tulisi selvittää. Leader-ryhmien uusi toimintarahamalli on vähentänyt Leader-ryhmien hallinnollista työtä selvästi ja nopeuttanut rahoituksen käyttöön saantia. Malli on kuitenkin myös lisännyt epävarmuutta Leader-ryhmien toimintarahan ennakoitavuuteen, erityisesti kauden loppua kohden.

Lisäksi eri toimijoiden rooleja ja vastuita voisi edelleen selkeyttää. Yhteistyötä elinvoimakeskusten, Leader-ryhmien ja maakuntaliittojen välillä tulee tiivistää esimerkiksi kehittämällä maakunnan yhteistyöryhmän toimintaa ja kokoonpanoa. Siten varmistetaan, että kehittämistoimet muodostavat nykyistä yhtenäisemmän ja vaikuttavamman kokonaisuuden.

Arvioinnin pohjalta kehitetään toimintamallia edelleen

Arvioinnissa tarkasteltiin Suomen alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen toimintamallia osana Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2022 sekä Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 toimeenpanoa. Arvioinnin tavoitteena oli muodostaa kokonaiskuva toimintamallin toimivuudesta, vahvuuksista ja kehittämistarpeista sekä tuottaa käytännönläheisiä suosituksia tulevan kehittämisen tueksi.

Arviointi perustui monipuoliseen aineistoon, joka koostui dokumenttianalyysistä, kyselyistä, asiantuntijahaastatteluista sekä Hyrrä-järjestelmän seurantatiedoista. Lisäksi kansainvälistä vertailua tehtiin Ruotsin, Itävallan ja Puolan hallintomalleihin. Arvioinnin toteuttivat NordEval Oy ja TK-Eval Ay.

Arviointien suositukset otetaan huomioon tulevan rahoituskauden valmistelussa vuosille 2028–2034 ja käydään läpi seurantakomitean kokouksessa kesäkuussa.

Alueellisen ja paikallisen maaseudun kehittämisen toimintamallin arviointi: Loppuraportti

Lisätiedot:

Laura Jänis
Erityisasiantuntija 
Maa- ja metsätalousministeriö
P. 029 5162090
laura.janis(at)gov.fi

Sari Rannanpää
Erikoistutkija
NordEval
p. 050 523 6872