Hoppa till innehåll

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotus: Tavoitteena kestävän kasvun vauhdittaminen

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 13.8.2021 11.18
Tiedote
budjettikuva

– Ministeriömme talousarvioehdotus tähtää kestävän kasvun vauhdittamiseen. Panostamme työllisyyden hyvään hoitoon, osaamiseen, innovaatioihin, vähähiilisyyteen ja digitalisaatioon, työministeri Tuula Haatainen ja elinkeinoministeri Mika Lintilä toteavat työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotuksesta.

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa pääluokkansa määrärahoiksi 3,298 miljardia euroa.

Työllisyyden edistämisen panostukset kasvussa

Hallitus on sitoutunut pitkäjänteiseen työhön työllisyysasteen nostamiseksi päätöksin, joilla voidaan saavuttaa arviolta 80 000 lisätyöllistä. 

– Työllisyyden edistäminen on tärkein tavoitteemme ja panostamme merkittävästi työvoimapalveluiden kehittämiseen. Vuoden 2022 aikana toimeenpanemme Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin ja osatyökykyisten työllistymistä edistävän yhtiön lisäksi lukuisia muita hallituksen aiemmin päättämiä työllisyystoimia työllisyysasteen nostamiseksi, työministeri Haatainen toteaa. 

Julkisten työvoima- ja yrityspalveluiden määrärahaksi ehdotetaan 284 miljoonaa euroa ja TE-toimistojen toimintamenoiksi vajaat 198 miljoonaa euroa vuodelle 2022. Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelmasta on tarkoitus rahoittaa Pohjoismaisen työvoimapalvelumallin toimeenpanoa yhteensä 83 miljoonalla eurolla vuonna 2022. Tästä 70 miljoonaa euroa kohdentuisi TE-toimistojen henkilöstön lisäämiseen ja 13 miljoonaa digitaalisten palveluiden kehittämiseen. 

Uusi erityistehtäväyhtiö osatyökykyisten työllistymistä edistämään

Osatyökykyisten työllistymisen edistämiseksi perustetaan uusi valtion erityistehtäväyhtiö, jota koskeva hallituksen esitys on parasta aikaa lausuntokierroksella. Työnimellä Välittäjä Oy kulkevan yhtiön tehtävänä on työllistää osatyökykyisiä nykyistä pidempikestoisiin työsuhteisiin, tarjota työntekijöille tukea sekä luoda mahdollisuuksia työuralla etenemiseen. 

– Näin saamme parannettua erityisesti kaikkein vaikeimmassa asemassa olevien osatyökykyisten mahdollisuuksia työllistyä ja parannettua heidän asemaansa suomalaisessa yhteiskunnassa, työministeri Haatainen sanoo.

Vuoden 2022 talousarvioehdotus sisältää 10 miljoonan euron valtionavustuksen yhtiön toimintaan. Lisäksi yhtiötä on tarkoitus pääomittaa yhteensä 20 miljoonalla eurolla Suomen kestävän kasvun ohjelmasta. Uuden erityistehtäväyhtiön on tarkoitus aloittaa toimintansa vuoden 2022 aikana. 


Sähköistämistuella vauhditetaan hiilineutraalia tuotantoa

Hallitus valmistelee talousarvioesitykseen liittyvää lakia energiaintensiivisen teollisuuden sähköistämistuesta. Tuki kannustaa aiempaa tehokkaammin hiilineutraaliin tuotantoon ja energiaintensiivisten yritysten sähköistämiseen huomioiden kustannuskilpailukyvyn. 

– Uudistuvan teollisuuden strategiassa on asetettu Suomelle tavoite olla maailman kilpailukykyisin toimintaympäristö hiilineutraaliuteen tähtäävälle teollisuudelle. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan sekä kannusteita että kustannuskilpailukyvystä huolehtimista, elinkeinoministeri Lintilä toteaa. 

Yrityksille maksettavan tuen suuruus määräytyy muun muassa päästöoikeuden hinnan sekä toiminnanharjoittajan sähkönkulutuksen tai tuotannon määrän perusteella. Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotus sisältää 87 miljoonan euron määrärahan sähköistämistukeen. 

Ulkomaalaisten osaajien houkuttelu tärkeää

Suomalaiset yritykset tarvitsevat osaajia ulkomailta. Suomi pyrkii aktiivisesti houkuttelemaan ulkomaalaisia osaajia ja sujuvoittamaan osaavan työvoiman maahanmuuttoon liittyviä lupaprosesseja. 

Työvoiman maahanmuuton edistämiseksi ehdotetaan TE-toimistojen ja Business Finlandin toimintamenoihin sekä digitalisaation kehittämiseen yhteensä 2,7 miljoonan euron lisämäärärahaa Work in Finland -tukirakenteen perustamiseksi tukemaan osaavan työvoiman maahanmuuttoa. 

Painopisteenä työperäisessä maahanmuutossa ovat hallitusohjelmassa mainitut työvoimapulasta kärsivät alat sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kärki- ja kasvualojen kannalta olennaiset erityisosaajat, opiskelijat ja tutkijat. Hallitus edistää myös yrittäjien ja sijoittajien maahanmuuttoa. Toimenpiteitä pyritään kehittämään myös yhteistyössä työmarkkinatoimijoiden kanssa, jotta ne palvelisivat alakohtaisia tarpeita.

Innovaatiorahoitus luo pohjaa kasvulle

Panostukset osaamiseen ja innovaatiotoimintaan ovat kestävän talouskasvun keskeisiä tekijöitä. 
Business Finlandin tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan avustuksiin ehdotetaan reilua 338 miljoonan euron ja lainoihin 146 miljoonan euron myöntämisvaltuutta. 

Lisäksi Suomen kestävän kasvun ohjelmasta tullaan kohdentamaan merkittäviä lisäpanostuksia osaamiseen ja innovaatiotoimintaan vuodelle 2022. Lisärahoituksen suuruudesta ja kohdentumisesta päätetään talousarvioesityksen valmistelun myöhemmässä vaiheessa. 

EU:n elpymis- ja palautumistukivälineestä lisäpanostuksia 

Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonala on keskeisessä roolissa Suomen kestävän kasvun ohjelman toimeenpanossa. Ohjelman tavoitteena on muun muassa vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, kasvattaa tuottavuutta ja nostaa työllisyysastetta. 

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2022 talousarvioehdotus ei vielä sisällä EU:n elpymis- ja palautumistukivälineen (RRF) kautta tulevaa lisärahoitusta vuodelle 2022.  Rahoituksen kohdentumisesta päätetään myöhemmin hallituksen talousarvioesityksen valmistelun edetessä. 

Ehdotus pääluokan määrärahoiksi 3,298 miljardia euroa – määrärahojen vähennys johtuu koronatukien vähenemisestä ja kertaluonteisen pääomituksen päättymisestä

Työ- ja elinkeinoministeriö ehdottaa pääluokan määrärahoiksi 3,298 miljardia euroa, joka on 584 miljoonaa euroa vähemmän kuin kuluvan vuoden varsinaisessa talousarviossa. 

Pääluokan menojen tasoa vuoden 2021 talousarvioon verrattuna laskevat erityisesti kertaluonteisen Suomen Malmijalostus Oy:n pääomituksen poistuminen (-300 miljoonaa euroa), Business Finlandin (-144 miljoonaa euroa) ja ELY-keskusten myöntämien koronatukien (-65 miljoonaa euroa) maksatusten väheneminen sekä hallitusohjelman mukaisten määräaikaisten tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan sekä kiertotalouden ja toimialojen kasvuun osoitetun määrärahan (-64 miljoonaa euroa) poistuminen talousarviosta.

Lisätiedot:
työministerin erityisavustaja Iiris Niinikoski, p. 029 504 7372
työministerin erityisavustaja Mikko Heinikoski, p. 0295 047 175
valtiosihteeri Jukka Ihanus p. 0295 047 259
elinkeinoministerin erityisavustaja Antti Siika-aho, p. 050 575 4118 
johtaja Mika Niemelä, TEM, puh. 029 506 2135