Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvosto framsida

Eduskunnalle U-kirjelmä komission ehdotuksesta uudelleen laadituksi energiatehokkuusdirektiiviksi

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 23.9.2021 14.15
Tiedote
Kuvassa maalämmön asentaja

Valtioneuvosto toimitti 23.9.2021 eduskunnalle U-kirjelmän EU:n ehdotuksesta uudelleen laadituksi energiatehokkuusdirektiiviksi (EED). Euroopan komissio julkaisi ehdotuksensa heinäkuussa osana 55-valmiuspakettia. Energiatehokkuusdirektiivin uudistamisen taustalla on Euroopan unionin vihreän kehityksen ohjelma ja tavoite vähentää kasvihuonekaasupäästöjen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoteen 2030 mennessä ja saavuttaa ilmastoneutraalisuus vuoteen 2050 mennessä.

EU-tason energiankulutuksen vähentämisen 32,5 prosentin yleistavoitetta vuodelle 2030 kiristetään ehdotuksessa merkittävästi 36-39 prosenttiin ja tavoite muutetaan sitovaksi. Tavoite jyvitetään jäsenvaltioille komission kaavalla, joka tarkoittaisi laskelmien mukaan sitä, että Suomen energian loppukäytön tavoite vuonna 2030 on rajattu tasolle 255 TWh. Jäsenvaltioiden energiankulutustavoitetta ei ole määritelty sitovaksi, mutta jos eteneminen EU-tasolla ei ole riittävää, on niiden jäsenvaltioiden, joiden energiankulutus on komission asettaman tavoitteen yläpuolella, pantava toimeen vuoden kuluessa riittävät lisätoimet oman säästövajeensa umpeen kuromiseksi. 

Jäsenvaltiokohtaista kaudelle 2021-2030 sovittua sitovaa energiansäästövelvoitetta kiristetään kaksinkertaiseksi. Vuoden 2024 alusta Suomen on saavutettava ja raportoitava komissiolle 4,5 terawattituntia uutta vuotuista energiansäästöä. Voimassa oleva vuotuinen sitova säästövelvoite on 2,4 terawattituntia.

Julkisen sektorin energian loppukäytölle asetetaan ehdotuksessa vuosittainen sitova 1,7 prosentin vähentämistavoite. Lisäksi julkisen sektorin omistuksessa ja käytössä olevaan rakennuskantaan kohdistetaan 3 % peruskorjausvelvoite, jossa vaatimustasoksi asetetaan uudisrakennusten ns. lähes nollaenergiarakennus. Korjausvelvoitteen piirissä on Suomessa noin 56 miljoonaa neliömetriä. Käytännössä kaikki ne julkisen sektorin rakennukset, jotka eivät vuonna 2024 täytä uudisrakentamisen nollaenergiavaatimuksia, ovat velvoitteen piirissä, myös historialliset ja suojellut rakennukset, kirkot sekä puolustusvoimien rakennukset.

Kiristyvien energiankulutus- ja energiansäästötavoitteiden lisäksi keskeisimmät ehdotukset liittyvät muun muassa uusiutuvan energian ja hukkalämmön osuuden lisäämiseen kaukolämpöverkoissa, energiatehokkuus ensin -periaatteen käyttöön sekä energiaköyhyyden poistamiseen. Ehdotuksessa on laajat ja yksityiskohtaiset vaatimukset kaikkien siinä esitettyjen velvoitteiden toimeenpanon seurannasta, valvonnasta ja raportoinnista.

U-kirjelmä laaditaan niistä EU:ssa päätettävistä asioista, jotka sisältönsä puolesta kuuluisivat eduskunnan toimivaltaan, jos Suomi ei olisi EU:n jäsen. Kirjelmässä esitetään kuvaus EU-ehdotuksen pääasiallisesta sisällöstä sekä valtioneuvoston kanta asiaan. 

Lisätiedot:
erityisasiantuntija Pia Kotro, TEM, puh. 029 504 7229 ja pia.kotro(at)gov.fi
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, puh. 029 506 2140
 

 
Tillbaka till toppen