Hoppa till innehåll
Media
Valtioneuvosto framsida

Hallitus antoi esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi

ympäristöministeriö
Julkaisuajankohta 12.5.2022 13.59
Tiedote

Valtioneuvosto on tänään istunnossaan hyväksynyt esityksen uudeksi luonnonsuojelulaiksi annettavaksi eduskunnalle. Uuden lakiehdotuksen pohjana on nykyinen luonnonsuojelulaki, mutta sitä on ajantasaistettu ja lakiin esitetään uusia säännöksiä sekä kokonaan uusia lukuja. Uusia ovat esimerkiksi säännökset vapaaehtoisesta ekologisesta kompensaatiosta, uhanalaisista luontotyypeistä, luontotiedon hallinnasta sekä kansallisesta luonnon monimuotoisuusstrategiasta ja toimintaohjelmasta. Myös ilmastonmuutokseen sopeutuminen kirjataan lain tavoitteisiin.

​​​​​​​"Hyväksyimme tänään esityksen Suomen itsenäisyyden ajan kolmanneksi luonnonsuojelulaiksi. Esityksen pohjana on vuonna 1996 hyväksytty laki, jota edelsi lähes sadan vuoden takainen, vuonna 1923 voimaan tullut luonnonsuojelulaki. Lain uudistaminen oli välttämätöntä, koska luontokatoa ei olla saatu pysäytettyä. Nyt tuomme luonnonsuojelulain tähän päivään,” ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari sanoo.

Nykyinen luonnonsuojelulaki on ollut voimassa vuodesta 1997 alkaen. Vaikka laki on kestänyt aikaa melko hyvin, siihen on tehty useita tarkistuksia. Luonnonsuojelulain toimivuutta ja vaikuttavuutta oli tarpeen vahvistaa, minkä lisäksi lakia oli syytä ajantasaistaa ja selkeyttää. Luontotyyppien ja lajien uhanalaisuudesta ja Suomen luonnon tilasta on saatu runsaasti uutta tietoa, ymmärrys ilmastonmuutoksen merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle on lisääntynyt, ja muu lainsäädäntö, ohjauskeinot ja hallinto ovat muuttuneet nykyisen luonnonsuojelulain voimassaoloaikana.

Uusi laki turvaa luontoa vahvemmin

Luontotyyppien suojelu ottaa uudessa luonnonsuojelulaissa ison harppauksen. Tiettyjen, jo nykyisinkin suojeltujen, luontotyyppien suojaa vahvistetaan. Lisäksi laissa luodaan säädöspohja uhanalaisten luontotyyppien suojelulle ja asetetaan tiukasti suojeltujen luontotyyppien heikentämiskielto. Myös eliölajien suojelua tehostetaan ja selkeytetään, mikä yhdessä luontotyyppien suojelun kanssa edistää merkittävällä tavalla Suomen luonnon monimuotoisuuden turvaamista.  

Lailla pyritään myös edistämään kansalaisten, yksityisten ja julkisten toimijoiden ympäristötietoisuutta luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi.

Luonnonsuojelualueita koskevat säännökset säilyvät pitkälti ennallaan, mutta esimerkiksi vieraslajien poistoa suojelualueilla yksinkertaistetaan. Tämä koskee esimerkiksi minkkiä ja supikoiraa, jotka ovat Suomen luonnon monimuotoisuudelle erittäin haitallisia vieraslajeja, ja heikentävät merkittävästi vesilintukantoja.

Lisäksi malminetsintä kielletään kansallispuistoissa ja luonnonpuistoissa kokonaan, ja valtion muilla suojelualueilla sen edellytyksiä tiukennetaan. Malminetsintään kohdistuvia rajoituksia on valmisteltu yhdessä kaivoslain uudistamisen kanssa.

Lakiin mukaan vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio

Uutena lakiin tuodaan vapaaehtoinen ekologinen kompensaatio. Tämän myötä taloudellisesta toiminnasta luonnolle aiheutuva heikennys on mahdollista hyvittää.

Ekologinen kompensaatio on taloudellinen ohjauskeino, joka aiheuttaja vastaa -periaatteen mukaisesti sisällyttää luonnon monimuotoisuudelle aiheutuvien haittojen kustannukset hankkeen toteutuskustannuksiin. Maanomistaja voi halutessaan tuottaa luontoarvoja ja saada niille viranomaisen varmennuksen. Tuotetut luonnonarvot voi myydä esimerkiksi yritykselle, joka haluaa hyvittää toiminnastaan luonnolle aiheutuvat heikennykset. Heikennyksen aiheuttaja puolestaan saa varmennuksen siitä, että heikennyksen hyvitys on asianmukaista eli voi osoittaa toimintansa vastuullisuutta läpinäkyvästi niin kansalaisyhteiskunnan kuin esimerkiksi sijoittajien ja rahoittajienkin suuntaan.

Osallistumista ja lain kannustavuutta vahvistetaan

Uudella luonnonsuojelulailla pyritään edistämään kansalaisten osallisuutta omaa elinympäristöä koskevaan päätöksentekoon. Yleisen ympäristötietoisuuden vahvistamisen ohella esimerkiksi päätöksenteon vuorovaikutteisuutta lisätään luonnonsuojelun suunnittelussa.  

Laissa vahvistetaan myös suojelun taloudellisen tuen mahdollisuuksia ja vapaaehtoisille suojeluohjelmille, kuten nykyiset Helmi- ja Metso-ohjelmat, luodaan säädösperusta. Luonnonsuojelun hyväksyttävyyttä tuetaan selkeyttämällä ja osittain laajentamalla korvauksia koskevaa sääntelyä. Maanomistajien oikeudet turvataan nykyisen, täyden korvauksen periaatteeseen nojaavan korvausjärjestelmän avulla.

Laki myös vahvistaa saamelaisten oikeuksia huomioimalla saamelaisten alkuperäiskansaoikeudet luonnonsuojelulain toimeenpanossa nykyistä vahvemmin. Ehdotuksiin sisältyy muun muassa perinteisten saamelaiselinkeinojen ja -kulttuurin heikentämiskielto.

Uudistusta on valmisteltu laajassa yhteistyössä

Ehdotusta uudeksi luonnonsuojelulaiksi on valmisteltu ympäristöministeriön asettamassa hankkeessa vuoden 2020 alusta lähtien. Projektiryhmiin ja hankkeen ohjausryhmään on osallistunut ministeriöitä, viranomaisia, tutkimusorganisaatioita, järjestöjä ja edunvalvontatoimijoita. Valmistelun tieteellisen taustan vahvistamiseksi ympäristöministeriö kokosi tiedeneuvontahanke SOFIn kanssa tutkijaryhmän, jonka tehtävänä oli luoda kokonaiskuvaa lakiuudistuksen vaikutuksista.

Tavoitteena on, että uusi luonnonsuojelulaki tulee voimaan kesällä 2023.

Lisätietoja:

Pasi Kallio
lainsäädäntöneuvos
0295 250 251
[email protected]

Antti Heikkinen
ympäristö- ja ilmastoministerin erityisavustaja
029 5250 231
[email protected]

Pääministeri Sanna Marinin hallitusohjelmassa on asetettu tavoite pysäyttää luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen Suomessa ja saavuttaa YK:n biodiversiteettisopimuksen tavoitteet. Hallitusohjelman mukaisesti luonnonsuojelulainsäädäntöä uudistetaan arvioinnin pohjalta. Luonnonsuojelulaki on yksi tärkeimmistä keinoista turvata Suomen luonnon monimuotoisuutta.

 
Tillbaka till toppen