Kriisinhallinta NYT kokosi yhteen kriisinhallinnan tulevaisuudesta kiinnostuneet

Kriisinhallinta NYT ‑tapahtuma järjestettiin 5. toukokuuta Helsingin yliopistolla. Tapahtuma kokosi asiantuntijat, päättäjät ja muut aiheesta kiinnostuneet keskustelemaan kokonaisvaltaisen kriisinhallinnan kehityksestä ja tulevaisuuden suunnasta Suomen juhlistaessa seitsemänkymmenen vuoden kriisinhallintaosallistumistaan.

Kriisinhallinta NYT tarjosi laaja-alaisen katsauksen kriisinhallinnan nykytilaan ja tulevaisuuteen aikana, jolloin kansainvälinen turvallisuusympäristö on nopeasti muuttunut. Keskusteluissa korostuivat kriisinhallinnan merkitys osana kansainvälistä vakautta sekä tarve entistä tiiviimmälle sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan yhteistyölle.

Kriisinhallinta johdonmukaisena ja arvopohjaisena toimintana

Tilaisuuden avasi ulkoministeri Elina Valtonen, joka nosti esiin Suomen pitkäjänteisen ja johdonmukaisen roolin kansainvälisessä kriisinhallinnassa.

”Suomea kutsutaan joskus kriisinhallinnan suurvallaksi. Maamme kokoon nähden panoksemme onkin ollut merkittävä, mutta ennen kaikkea johdonmukainen ja arvopohjainen”, ministeri Valtonen totesi puheessaan.

Kansainvälistä näkökulmaa tilaisuuteen toi videopuheessaan Yhdistyneiden kansakuntien rauhanoperaatioiden alipääsihteeri Jean‑Pierre Lacroix, joka kiitti Suomea sen pitkäaikaisesta ja sitoutuneesta osallistumisesta YK:n kriisinhallintaan. Hän korosti kriisinhallintaoperaatioiden keskeistä merkitystä kansainvälisen vakauden tukemisessa sekä tarvetta kehittää toimintaa vastaamaan nopeasti muuttuvaa turvallisuusympäristöä.

”Rauhanturvaajien läsnäolo on merkittävästi vähentänyt siviiliuhreja, lyhentänyt konflikteja ja auttanut varmistamaan, että rauhansopimukset pitävät”, totesi Lacroix.

YK:n pääsihteerin Sudanin erityislähettiläs Pekka Haavisto antoi nauhoitetussa puheenvuorossaan katsauksen Sudanin tämänhetkiseen tilanteeseen ja Yhdistyneiden kansakuntien työhön sekä haasteisiin alueella.

Paneeleissa katse nykyhetkessä ja tulevaisuudessa

Ensimmäisessä paneelissa tarkasteltiin kriisinhallinnan kehitystä tulitaukojen monitoroinnista laaja-alaisiin ja moniulotteisiin operaatioihin. Suomen kriisinhallintataival alkoi vuonna 1956 Suezin operaatiosta, ja sen jälkeen yli 60 000 suomalaista on palvellut kansainvälisissä operaatioissa sotilaina ja siviiliasiantuntijoina eri puolilla maailmaa.

Toisessa paneelissa käsiteltiin kriisinhallinnan vaikeutunutta toimintaympäristöä geopoliittisen vastakkainasettelun, Venäjän hyökkäyssodan ja pitkittyneiden konfliktien seurauksena. Keskustelussa korostui tarve entistä kokonaisvaltaisemmalle kriisinhallinnalle, jossa siviilien suojelu, ihmisoikeudet ja resilienssin vahvistaminen ovat keskiössä.

Panelistien viesti oli selkeä. Vaikka toimintaympäristö muuttuu, kriisinhallintaa tarvitaan edelleen, jopa enemmän kuin aiemmin.

Urapolkuja, kohtaamisia ja käytännön esimerkkejä

Ammattilaiset lavalla ‑osuudessa käsiteltiin kriisinhallinnan moninaisia rooleja ja urapolkuja rauhanvälityksestä humanitaariseen apuun sekä oikeusvaltio- ja ihmisoikeustyöhön. Paneelissa korostuivat EU- ja YK-operaatiot, tasa-arvon edistäminen sekä sukupuoleen perustuvan väkivallan torjunta.

Päivän viimeisessä sessiossa katse suunnattiin kriisinhallinnan tulevaisuuteen. Keskustelussa korostuivat uusien teknologioiden tuomat mahdollisuudet ja riskit sekä perinteisiä rakenteita täydentävien monimuotoisten koalitioiden yleistyminen. Panelistit painottivat, että kriisinhallinnan kestävyys edellyttää aitoa inklusiivisuutta ja uusia tapoja osallistaa eri toimijat, erityisesti naiset ja nuoret.

Agora-hallin näyttelypisteillä osallistujat tutustuivat kriisinhallinnan toimijoihin, alan koulutus- ja rekrytointimahdollisuuksiin sekä sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan käytännön työhön. Senaatintorin kalustoesittelyssä poliisi, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos ja Tulli esittelivät kriisinhallintaoperaatioissa hyödynnettävää kalustoa. Yleisön suosikeiksi nousivat tullikoirat Ihme ja Nekku.

Yhteistyö kriisinhallinnan ytimessä

Tilaisuuden päätti puolustusministeriön kansliapäällikkö Janne Kuusela, joka korosti yhteistyön merkitystä sotilaallisen ja siviilikriisinhallinnan, poliisityön, kehitysyhteistyön ja humanitaarisen avun toimijoiden välillä.

Kriisinhallinta NYT järjestettiin ulkoministeriön vedolla yhteistyössä puolustusministeriön ja Kriisinhallintakeskus CMC Finlandin kanssa. Tapahtuman toteuttamiseen osallistui laaja joukko viranomaisia ja järjestöjä.