Pääministeri Petteri Orpon EU-linjapuhe perjantaina 8.5.2026

(Muutokset puhuttaessa mahdollisia)
 

Hyvät kuulijat, hyvät opiskelijat,

hyvää Eurooppa-päivän aattoa!

Milloin te viimeksi pysähdyitte ajattelemaan Eurooppaa? En tarkoita uutisia tai politiikkaa vaan eurooppalaista aatetta. Onko se puolustamisen arvoinen?

Olen pohtinut asiaa läpi poliittisen urani. Varhaisia poliittisia tekojani on EU-jäsenyyden puolesta kampanjointi 90-luvun alkupuolella. Mutta en koskaan ole pohtinut asiaa niin paljon kuin nyt.

Eurooppa ei ole itsestäänselvyys.

On inhimillistä ajatella, että maailma jatkaa kulkuaan tutuilla urillaan. Me olemme tottuneet ajattelemaan, että maailma ympärillämme toimii sääntöjen mukaan. Että demokratia etenee ja yhteistyö voittaa vastakkainasettelun.

On myönnettävä, että maailma on muuttunut. Kaikki eivät ole valmiita puolustamaan kansainvälistä sääntöpohjaista maailmanjärjestystä. On silti liikaa sanoa, että se olisi romahtanut. Ei ole, mutta aktiivista työtä sen eteen tarvitaan enemmän kuin pitkään aikaan.

Venäjä käy hyökkäyssotaa Ukrainassa ja pyrkii muuttamaan koko Euroopan turvallisuusjärjestyksen mieleisekseen. Yhdysvaltojen osallistuminen Euroopan turvallisuuteen tulee vähenemään. Kiina rakentaa asemaansa omilla ehdoillaan. Lähi-idässä epävakaus syvenee. Eurooppa ei voi rakentaa turvallisuuttaan oletusten varaan.

Tämä on maailma, jossa meidän on toimittava.

Siksi meidän on kysyttävä: mikä on Euroopan paikka tässä maailmassa? Millaisen roolin me otamme ja millaista maailmaa me tavoittelemme?

Vastaus alkaa siitä, miksi Eurooppa on olemassa. Euroopan unioni ei ole vain talousalue tai regulaatioympäristö. Se ei ole vain instituutio. Se on arvoyhteisö - ja yhä enemmän myös geopoliittinen yhteisö.

Vaikka sääntöpohjaisuus rakoilee, se on yhä Suomen kaltaisten maiden kannalta paras mahdollinen järjestelmä. Sen puolustaminen on meidän etumme mukaista.

Yhtä tärkeää on tämä: me emme saa olla naiiveja.

Meidän on oltava rehellisiä. Se, jolla on sotilaallista voimaa ja teknologioita, hallitsee maailmaa. Ja siksi Euroopan on nyt kehitettävä näitä kyvykkyyksiä.

Euroopan on nähtävä maailma sellaisena kuin se on. Ei sellaisena kuin se oli kylmän sodan jälkeen. Eikä sellaisena kuin toivoisimme sen olevan.

Hyvät kuulijat,

Tästä seuraa johtopäätös, jota ei voi kiertää: Euroopan on oltava vahvempi. Ei siksi, että voimankäyttö olisi itseisarvo. Vaan siksi, että ilman voimaa arvoilla ei ole painoa. Eurooppaa ei voi puolustaa pelkillä arvoilla, ilman konkreettista kykyä taistella niiden puolesta.

Meidän on oltava vahvempi taloudellisesti. Vahvempi turvallisuudessa. Vahvempi puolustuksessa. Vahvempi ulkosuhteissa. Vahvempi myös sisäisesti, eli päätöksenteossa ja rakenteissa.

Meitä on 500 miljoonaa ihmistä. Olemme yksi maailman suurimmista talouksista. Meillä on osaamista, vakautta ja luottamusta. Liian usein me unohdamme tämän, emmekä aina toimi näiden vahvuuksien mukaisesti.

Meidän on vahvistettava kilpailukykyämme. Taloudellinen voima on kaiken perusta. Ilman sitä emme voi rakentaa turvallisuutta, emmekä puolustusta.

Meidän on rakennettava Euroopalle todellista turvallisuuskyvykkyyttä: puolustusteollisuutta ja suvereeneja suorituskykyjä.

Meidän on otettava takaisin teknologinen johtajuus ja rakennettava suvereniteettia myös sillä saralla. Investoinnit tekoälyyn, avaruusteknologiaan sekä muihin uusiin teknologioihin kuten siruihin ja kvanttiin ovat välttämättömiä.

Meidän on kyettävä tekemään päätöksiä. Tilanne, jossa yksi maa voi ottaa koko muun Euroopan panttivangikseen ja estää päätöksenteon, ei ole kestävä. Siksi meidän on uskallettava lisätä määräenemmistöpäätöksiä.

Meidän on oltava valmiita etenemään yhdentymisessä myös eritahtisesti. Suomen etu on olla mukana siellä, missä EU:a viedään eteenpäin, olipa kyse puolustuksesta, pääomamarkkinoista tai kriittisistä raaka-aineista.

Hyvät kuulijat,

On helppoa julistaa EU toimimattomaksi. Totuus on kuitenkin moninaisempi. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen torjunnassa, ympäristönsuojelussa ja kestävän energian edistämisessä EU on edelläkävijä. Osaltaan EU:n päästökauppajärjestelmän ansiosta sähköntuotanto Suomessa on 95 prosenttisesti puhdasta.

Hyviä esimerkkejä EU:n toimivuudesta on toki muitakin kuten vaikkapa Erasmus-vaihto-ohjelma, roaming ja yhdenmukainen latausliitin. Euroopan yhdentyminen syvenee myös käytännön tarpeesta, ei vain suurten visioiden vuoksi.  

Juuri nyt EU:n sisämarkkinoiden esteitä poistetaan ja pääomamarkkinaunionia rakennetaan, jotta eurooppalaiset yritykset voisivat kehittyä ja kasvaa Euroopassa. Puolustuksessa investointeja ja yhteistyötä lisätään merkittävästi. Nämä ovat Suomelle erittäin tärkeitä teemoja.

Samalla olemme itse aloitteellisia. Käynnistimme EU:n itäisten rajamaiden Eastern Flank -yhteistyön puolustuksessa ja turvallisuudessa Helsingissä viime vuonna. Syksyksi olen kutsunut koolle European Arctic Summitin eli eurooppalaisen arktisen huippukokouksen, jossa keskitymme erityisesti arktisen alueen turvallisuuspoliittiseen merkitykseen Euroopan unionissa. Euroopan arktinen alue alkaa Suomen itärajalta.

Hyvät kuulijat,

Vahvuus ja realismi eivät tarkoita arvoista luopumista. Päinvastoin. Juuri tässä ajassa eurooppalaisten arvojen merkitys korostuu.

Demokratia ei ole itsestäänselvyys tai tehdasasetus. Se on valinta, joka tehdään joka päivä. Ja jos tätä valintaa ei tehdä, kehitys kulkee toiseen suuntaan. Näimme tämän Unkarissa. Näimme myös sen, mitä tapahtui, kun ihmiset käyttivät ääntään. Demokratia korjaa itseään, kun sille annetaan mahdollisuus.

Oikeusvaltio ei ole tekninen yksityiskohta eikä neuvottelukappale. Se on se ero vallan ja mielivallan välillä. Se on perusta, jolle kaikki muu rakentuu – myös talous. Euroopan on pidettävä tästä kiinni. Silloinkin kun se on hankalaa.

Suomi oli luomassa oikeusvaltiomekanismia, jonka ansiosta Unkarin EU-tukia jäädytettiin. Tätä mekanismia on jatkossakin vahvistettava. Yhteisillä varoilla ei saa antaa mahdollisuutta rapauttaa demokratian perusteita yhdessäkään EU:n jäsenmaassa.

Euroopan suunta on tämä: realismi ilman kyynisyyttä, ja arvot ilman naiiviutta. Nämä eivät ole ristiriidassa keskenään.

Hyvät kuulijat,

Suomalaiset ovat tähän mennessä pitäneet Euroopan unionia ensisijaisesti taloudellisena yhteisönä. Sitran uunituoreen tutkimuksen mukaan tämä näkemys on muuttunut. Suomalaiset näkevät EU:n yhä vahvemmin geopoliittisena toimijana, jonka tehtävänä on turvata vakautta ja turvallisuutta. Sitran tutkimuksen mukaan ihmiset antavat tuen kunnianhimoisillekin päätöksille, jos ne vahvistavat Euroopan ja Suomen toimintakykyä. Euroopalta odotetaan edelleen paljon. Ja Euroopalle on tänään enemmän kysyntää kuin pitkään aikaan.

Monet maat etsivät kumppania, joka tarjoaa vakautta, ennustettavuutta ja luotettavuutta. Se näkyy siinä, miten Eurooppaan katsotaan eri tavalla eri puolilla maailmaa. Uusia kauppasopimuksia solmitaan ja on solmittu esimerkiksi Latinalaisen Amerikan sekä Intian kanssa. Kanada pyrkii läheisempään suhteeseen Euroopan kanssa, ja Britannia on päätynyt pienen itsetutkiskelun jälkeen samaan. Tämä on suuri mahdollisuus.

Tämän mahdollisuuden hyödyntäminen vaatii Euroopalta itsetuntoa. Uskoa siihen, että meillä on paljon annettavaa. Tästä kertoo myös se, että useilla mailla on vahva tahto liittyä EU:n jäseneksi.

Laajentumiskeskustelua hallitsevat liikaa sektorikohtaiset murheet ja tekniset haasteet. On muistettava, mikä on olennaista. EU:n ydintarkoitus on tuottaa vakautta ja vaurautta eurooppalaisille. Meidän on toivotettava tervetulleeksi kaikki maat, jotka jakavat meidän ydinarvomme ja -tavoitteemme. On tärkeää, että tämä viesti on EU:n puolelta vahva ja selkeä.

Hyvät opiskelijat,

teidän sukupolvenne tulee määrittämään, millainen toimija Eurooppa tulee olemaan. Onko se varovainen ja reaktiivinen, vai sellainen, jolla on oma tulevaisuuden visio ja kykyä toteuttaa se? Minä uskon jälkimmäiseen. Mutta se ei tapahdu ilman päätöksiä ja rohkeutta toimia.

Alussa kysyin, ovatko Eurooppa ja eurooppalainen aate puolustamisen arvoisia. Vastaus on edelleen kyllä, aivan kuten 1994 kansanäänestyksessä. Siksi, että juuri nyt, juuri tässä ajassa, Eurooppa on ainoa rakennelma, joka voi turvata sen mihin me uskomme. Eurooppa ei ole menneisyyden projekti. Se on tulevaisuuden projekti.

Kiitos.