Pääministerin ilmoitus Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta
Pääministeri Petteri Orpon ilmoitus eduskunnalle Euroopan turvallisuudesta ja puolustuksesta 10.9.2025. Puhe muutosvarauksin.
Arvoisa puhemies,
Ukraina on puolustanut itseään Venäjän täysimittaiselta hyökkäyssodalta jo 1294 päivää. Viime päivinä olemme havainneet, miten Venäjä vain kiihdyttää drooni- ja ohjusiskujaan Ukrainaa vastaan. Viime yönä myös Ukrainan rajanaapuri Puola joutui puolustamaan ilmatilaansa Venäjän drooneilta ennennäkemättömällä tavalla. Tämä keskustelu on ajankohtaisempi kuin osasimme kuvitella.
Aloitan Ukrainasta ja Ukrainan tuesta.
Olemme tukeneet Ukrainaa yhteensä 29 puolustusmateriaaliapupaketilla. Näiden lisäksi Ukrainalle on annettu koulutus- ja siviilipuolen tukea.
Suomi on ajanut tiiviisti Ukrainan asiaa. Presidentti Stubb on tehnyt erinomaista työtä Ukrainan ja Euroopan puolesta. Suomi on mukana keskeisissä pöydissä, Ukrainan rinnalla.
Ukrainan turvallisuusjärjestelyt etenevät. Ukrainan oma armeija ja sen vahvistaminen on avainasemassa. Oman vahvan puolustuksen merkityksen me suomalaiset tiedämme hyvin.
Länsi on Ukrainan tukena vahvistamassa pelotetta. Meillä – Euroopalla – on oltava valmius toteuttaa nämä järjestelyt ripeästi, kun sen aika tulee.
Suomi työskentelee osana halukkaiden koalitiota. On selvää, että olemme mukana valmisteilla olevissa turvallisuusjärjestelyissä. Tarkka roolimme määrittyy suunnittelun tarkentuessa.
Viestini on: Ukrainan turvallisuus on meidän turvallisuuttamme. Suomi kantaa vastuunsa Euroopan turvallisuudesta Ukrainan tukena. Samaan aikaan Suomi kantaa vastuunsa pitäen huolta omasta turvallisuudestamme, omasta rajastamme.
Venäjä ei näytä minkäänlaista tahtoa saada aikaan rauhaa. Sen sijaan Venäjä yrittää asettaa ehtoja sille, minkälaiset turvallisuusjärjestelyt Ukraina voisi saada. On aivan selvää, että Venäjälle ei voi antaa veto-oikeutta. Muistetaan mistä kaikki alkoi - siitä, kun Putin lähetti joukkonsa Ukrainaan.
Paras turvallisuusjärjestely Venäjälle olisi se, että Putin vetäisi sotilaansa heti pois Ukrainasta.
Meidän on paitsi tuettava Ukrainaa, myös lisättävä painetta Putinia kohtaan.
Se tarkoittaa seuraavia konkreettisia toimia:
- EU:n on oltava valmis asettamaan uusia pakotteita Venäjälle sen painostamiseksi tulitaukoon. 19. pakotepakettia valmistellaan.
- Ukrainan armeijaa on vahvistettava. Yksi askel tähän suuntaan on Euroopan rauhanrahaston varojen vapauttaminen viipymättä.
- Venäjän jäädytettyjen varojen 300 miljardin euron pääoma on käytettävä Ukrainan jälleenrakennukseen sekä armeijan vahvistamiseen.
- Ukrainan paikka on EU:ssa.
- Ukrainan taloudellista tukea on priorisoitava. Meidän on rakennettava Ukrainalle uusi pitkäkestoinen ja kaliiberiltaan riittävän järeä tukiväline EU:n kautta. Sen mittaluokan tulisi olla vähintäänkin sama kuin nykyisen, 50 miljardin euron tukivälineen.
Meidän on pidettävä huolta Suomen ja Euroopan turvallisuuden vahvistamisesta.
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen vieraili toissa viikolla jo toistamiseen Suomessa. Samoin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Antonio Costa, joka oli vieraanani tänä maanantaina.
Suomen raja on myös EU:n ja Naton raja. On yhteinen vastuumme suojella sitä. Emme siis ole yksin.
Ja meillä on selkeä visio. Euroopan pitää viidessä vuodessa tulla yksiselitteisesti niin vahvaksi, ettei Venäjälle tulisi mieleenkään lähteä testaamaan puolustustahtoamme ja -kykyämme. Ja korostan: pallo ei saa tämän osalta tippua, vaikka Ukrainaan saataisiin rauha. Me suomalaiset tiedämme, että rauhan saaminen Ukrainaan ei tarkoita, että Venäjä muuttuisi.
Suomessa tiedämme myös sen, että turvallisuutta vahvistetaan paitsi vahvalla maanpuolustuksella, myös kyvyllä torjua esimerkiksi hybridivaikuttamista. Siksi panostamme yhteiskunnan kokonaisresilienssiin.
Hallitus päätti keväällä puolustusmäärärahojen tason nostamisesta vähintään kolmeen prosenttiin vuoteen 2029 mennessä. Päätös oli uhkaperustainen.
Hallituksen budjettiriihessä hyväksymä talousarvioesitys vuodelle 2026 sisältää 6 miljardin euron uudet tilausvaltuudet puolustuksen materiaalihankintoihin. Tämä moninkertaistaa kuluvan vuoden budjetissa olevan tilausvaltuuden ja mahdollistaa maavoimien uudistamisen välittömän käynnistämisen – uudistamisen, johon kaikki puolueet ovat puolustusselonteossa sitoutuneet.
Haagin Nato-huippukokous sopi puolustusmäärärahatavoitteen nostosta 5 prosenttiin. Tästä 3,5 prosenttia on perinteistä, ”kovaa” puolustusta, eli Naton vakiintuneen puolustusmenojen määritelmän mukaisia menoja. Näitä määrärahoja olemme siis lähteneet kasvattamaan. Suomen osalta kyse on PLM:n hallinnonalan budjetista, eli puolustusbudjetista. Lisäksi tähän lasketaan Naton määritelmän mukaisesti ulkoministeriön osuus kriisinhallinnan menoista, osa Rajavartiolaitoksen menoista sekä puolustushallinnon eläkkeet. Kyse on valtion budjettirahoituksesta.
Puolustusmenotavoitteen 1,5% osuus herätti keskustelua ennen Nato-huippukokousta. Tähän kuuluvat menot, joita käytämme puolustusta ja turvallisuutta tehostaviin kohteisiin, kuten varautumiseen, puolustuksen innovaatiotoimintaan tai puolustusteollisen perustan vahvistamiseen. Samoin tähän kuuluvat Naton suunnitelmien tai kansallisten suunnitelmien toimeenpanoon tarvittavan infran rakennus- ja ylläpitomenot, kuten sotilaallisen liikkuvuuden menot. Tähän sisältyvät myös kriittisen infrastruktuurin suojaamiseen liittyvät menot, ml. vedenalainen infra ja avaruus. Tähän prosenttilukuun voidaan laskea myös kaksikäyttötuotteet, mikäli niillä on linkitys puolustukseen ja turvallisuuteen. Paljon sellaista, jota varautumisen supervalta Suomi on jo tehnyt.
Kävimme kevään aikana puolustusmäärärahoista myös parlamentaarista keskustelua. Olen pitänyt tätä tärkeänä. Nämä sitoumukset eivät sido vain tätä hallitusta, vaan seuraavaa – ja sitäkin seuraavia. Turvallisuutemme kannalta keskeisissä kysymyksissä on aivan keskeistä, että meillä on mahdollisimman yhtenäinen näkemys ja tahtotila yli puoluerajojen.
Siksi puolustusministeriö asettaa parlamentaarisen työryhmän käymään läpi maanpuolustuksen pitkän aikavälin tarpeita ja kehittämistä. Nimeämispyyntö on tulossa lähiviikkoina. Työn tarkoituksena on antaa eduskunnalle selkeä ja totuudenmukainen kuva uhkasta, maanpuolustuksen nykytilasta, tulevaisuuden tarpeista ja antamaan perusteet eduskunnalle sen päättäessä puolustusmenoista. Siis siitä, mihin lisämiljardit käytetään.
Parlamentaarisissa keskusteluissa on tullut esille myös kysymys siitä, osaammeko tehdä oikeita päätöksiä, oikeita valintoja, kun Ukrainasta opimme sodankäynnin olevan koko ajan muutoksessa. Meidän on panostettava uusiin teknologioihin. Samaan aikaan on muistettava, että perinteiset sodankäynnin lainalaisuudet eivät ole poistuneet minnekään.
Tämä on myös parlamentaarisen työryhmän tarkoitus: luoda luottamus sille, että kun investoimme miljardeja ja miljardeja suomalaisten yhteisiä rahoja, se tehdään viisaasti.
Se, mistä nämä rahat otetaan, ei ole tämän ryhmän tehtävä. Hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus on osa parlamentaarista keskustelua sitoutumisesta velkaantumisen taittamiseen sekä kansallisen finanssipoliittisen lainsäädännön uudistamisesta. Siinä ryhmässä keskustellaan millainen velkakestävyys Pohjoismaisella hyvinvointivaltiolla tulisi olla, ja millaisin askelin sitä kohti suuntaamme.
Tiedämme, että keinoista eri puolueilla on erilaisia näkemyksiä. Toiset painottavat verotusta, toiset menojen kasvun hillintää. Kaikki varmasti toivomme talouden kasvua ja työllisyyden vahvistumista. Keinoista pitää jatkossakin kullakin hallituksella olla vapaus valita. Tärkeintä on, että voisimme löytää yhteisen näkemyksen uskottavasta polusta kohti julkisen talouden tilaa, joka kestää myös kriisitilanteet.
Naton Haagin huippukokouksessa todettiin Venäjän muodostavan liittokunnalle pitkäaikaisen uhan. EU:n puolustuksen rahoittamisen lähtökohdaksi on otettu Venäjän pysyvään uhkaan vastaaminen. Mahdollinen rauha antaa myös Putinin Venäjälle tilaisuuden kerätä voimiaan.
Eurooppaa puolustetaan ensisijaisesti täällä itäisellä reunalla. Sen pitää näkyä vahvasti EU-rahoituksessa. Meidän on oltava avoimia ratkaisuille, jotka tekevät Suomesta tässä nettosaajan. Euroopassa on vaadittu taloudellista solidaarisuutta ja sitä on myös annettu. Nyt on turvallisuuden solidaarisuuden aika.
Budjettineuvottelut jatkuvat seuraavat kaksi vuotta. Vaikuttamistyön tuloksena komission ehdotuksessa on annettu erityistä painoarvoa niille maille, joilla on yhteistä maarajaa Venäjän kanssa.
Suomen erityinen asema Venäjän rajanaapurina on tunnistettu: seuraavassa monivuotisessa budjetissa Suomelle on esitetty 1,6 miljardin euron rahoitusta rajaturvallisuuteen – yli miljardin lisäys edelliseen kauteen. Rahoituksella voidaan turvata myös itäisen ja pohjoisen Suomen elinvoimaa. Se on keskeinen osa kokonaisturvallisuuttamme.