(Muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Syyskuun 11. päivän terrorihyökkäykset yhdysvaltalaisiin kohteisiin vahvistivat kouriintuntuvasti, että turvallisuusuhkamme ovat toisenlaisia kuin ne olivat kylmän sodan aikana. Kansainvälinen terrorismi on vakava uhka jokapäiväiselle turvallisuudellemme ja kansainväliselle rauhalle.

Terrorismin vastainen taistelu on yhdistänyt ennennäkemättömällä tavalla maailman valtioita - myös entisiä toistensa vastustajia - yhteistoimintaan uutta uhkaa vastaan. Kansainvälinen rintama terrorismia vastaan on lähes aukoton. Terrorismin vastainen taistelu on meidän kaikkien yhteinen asia.

Euroopan unionin, Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteet ovat tiivistyneet. Erityisesti Venäjän politiikan muutokset ovat merkittäviä. Venäjä on osoittanut valmiutensa avoimeen ja rakentavaan yhteistyöhön terrorismin torjunnassa ja se on tukenut Yhdysvaltojen johtamaa operaatiota.

Samalla on korostunut monenkeskisen kansainvälisen järjestelmän merkitys. YK:n asema kansainvälisen turvallisuuden ylläpitäjänä on vahvistunut, mistä voimme olla vain tyytyväisiä. Tämä on hyvä asia maailmanlaajuisen yhteistyön kannalta.

Terrori-iskujen tekijät,Al-qaida-verkosto ja Osama bin Laden on saatava vastaamaan teoistaan ja terroristiverkostot on tuhottava, etteivät vastaavat iskut toistuisi. Sotilaallinen operaatio Afganistanissa on käynnissä, koska Taleban-hallinto on antanut tukikohdan ja suojan terroritekojen suorittajille eikä suostu luovuttamaan tekijöitä asianmukaisesti tuomittavaksi. Mikäli Taleban-hallinto luovuttaisi bin Ladenin ja tämän rikostoverit, ei sotilaallisia toimia tarvitsisi jatkaa.

YK:n turvallisuusneuvosto hyväksyi 12. syyskuuta päätöslauselman 1368, jossa tuomitaan voimakkaasti terrorismi sekä todetaan turvallisuusneuvoston valmius ryhtyä kaikkiin YK:n peruskirjan mukaisiin toimiin terroritekojen vuoksi ja todetaan kaikkien maiden oikeus itsepuolustukseen YK:n peruskirjan mukaisesti. Tätä turvallisuusneuvoston päätöslauselmaa seurasivat YK:n täysistunnon päätöslauselma ja turvallisuusneuvoston päätöslauselma 1373. YK on toiminut terrorismin vastaisessa taistelussa nopeasti ja johdonmukaisesti.

Euroopan unioni on alusta lähtien ottanut terrorismin vastaisen taistelun yhdeksi keskeiseksi, lähes kaikki unionin toimialat kattavaksi tehtäväksi. Ylimääräinen Eurooppa- neuvosto hyväksyi 21. syyskuuta 2001 laajan toimintasuunnitelman terrorismia vastaan. Se kattaa oikeus- ja sisäasiain yhteistyön, terrorismin vastaisen oikeudellisen normiston vahvistamisen, toimet terrorismin rahoituksen estämiseksi, lentoturvallisuuden parantamisen ja unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tehostamisen.

EU:n sisä- ja oikeusasioiden, mukaan lukien terrorismin vastainen taistelu, tiivistämisestä sovittiin jo Suomen puheenjohtajakaudella Tampereen huippukokouksessa. Kulunut syksy on osoittanut Tampereen päätösten ja niiden toimeenpanon merkityksen.

Erittäin tärkeällä sijalla on EU:n ja Yhdysvaltojen läheinen yhteistyö sekä poliittisella että käytännön viranomaistasoilla. Ylimääräinen Eurooppa-neuvosto ilmaisi valmiutensa yhteistyöhön Yhdysvaltain kanssa terrori-iskujen tekijöiden, tukijoiden ja kanssasyyllisten tuomiseksi oikeuteen ja rankaisemiseksi. Transatlanttinen yhteistyö on tässä vaikeassa tilanteessa sujunut hyvin.

Sotilaalliset iskut Al-qaidaa ja Talebania vastaan on kohdennettava niin, ettei niistä aiheudu siviiliuhreja. Yhdysvaltojen esittämien kantojen perusteella sotilaallisten toimien laajentaminen muualle kuin Afganistaniin vaatisi uuden kohteen osallisuudesta lisänäyttöä, joka esiteltäisiin turvallisuusneuvostolle. Pidämme tätä linjaa perusteltuna. Afganistanin kansa on kärsinyt jo vuosikymmeniä sodista ja sekasortoisesta tilanteesta. Taleban-hallinnon aikana Afganistanin väestön ihmisoikeuksia on loukattu. Erityisen räikeästi on poljettu naisten oikeuksia.

Kiireellisen humanitaarisen avun tarve Afganistanissa on suuri. Nykyoloissa, kansainvälisten avustustyöntekijöiden ollessa pois maasta ja talven lähestyessä, avun toimittaminen perille on vaikeaa. Tästä huolimatta on avun perillemeno turvattava.

Suomi on antanut humanitaarista apua Afganistanille tämän vuoden aikana 23,5 miljoonaa markkaa. Suunnitelmissa on vielä antaa 15 miljoonaa. Euroopan unioni on antanut 27 miljoonaa euroa ja valmisteilla on 23,5 miljoonan euron päätökset. Yhdysvallat on avustanut Afganistania 320 miljoonalla dollarilla. Yhteensä kansainvälistä apua on luvattu 740 miljoonaa dollaria, joten ongelmana ei niinkään ole avun määrä vaan sen perille saaminen.

Euroopan unionin pitäisi ottaa johtava rooli avustustoiminnassa ja huolehdittava siitä, että avun kuljetukset turvataan tarvittaessa sotilaallisia toimia rajoittamalla.

Yhdysvallat on torjunut vaatimukset tulitauosta humanitaarisen avun perille saamiseksi. Avun vieminen Afganistaniin ennen talvea edellyttäisi pitkää tulitaukoa. Tulitauko auttaisi talibaaneja myös järjestämään joukkonsa uudelleen ja pitkittämään sotaa.

Afganistanista on viimeisten vuosikymmenten aikana lähtenyt sotia ja sisällissotia pakoon miljoonia pakolaisia pääasiassa naapurimaihin Pakistaniin ja Iraniin. Pakistan on ilmoittanut päästävänsä lisää afgaanipakolaisia maahansa. Kansainvälisen yhteisön on huolehdittava, että taakka pakolaisten ylläpidosta ei jää yksin Pakistanin kannettavaksi. YK:n pakolaisasiain päävaltuutetun virasto (UNHCR) on tässä työssä avainasemassa.

On tärkeätä, että Afganistaniin saadaan pian palautettua yhteiskunnallinen vakaus. Se edellyttää Talebanin vallasta luopumista. Uuden väliaikaisen hallinnon on syytä olla mahdollisimman laajapohjainen. Sen pystyttämisessä ja Afganistanin jälleenrakentamisessa YK:lla tulee olla keskeinen osa. YK:n pääsihteeri on asettanut erityisedustaja Lakhdar Brahimin selvittämään Afganistanin tulevaisuutta. Hänen työtään on meidän kaikkien syytä tukea.

Alueen vakauden lujittamiseksi EU on päättänyt vahvistaa suhteitaan Afganistanin naapurimaihin Pakistaniin, Intiaan, Iraniin ja Keski-Aasian maihin. Välineinä ovat poliittisen dialogin vahvistamisen lisäksi kauppa- ja yhteistyösopimusneuvottelujen vauhdittaminen ja taloudellinen apu.

Lähtökohtamme kansainvälisen rauhan ja turvallisuuden ylläpitämisessä ja edistämisessä on muuttumaton; sen on tapahduttava järjestäytyneissä kansainvälisissä puitteissa kansainvälistä oikeutta kunnioittaen. Tämä pätee myös terrorismin vastaiseen taisteluun. Siksi korostamme YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen roolia.

Terrorismin vastaisten kansainvälisten sopimusten noudattaminen on ensiarvoisen tärkeätä. Olemme allekirjoittaneet kaikki YK:n kaksitoista terrorisminvastaista yleissopimusta ja ratifioineet niistä yhdeksän. Pyrkimyksenämme on ratifioida loput sopimukset vielä kuluvan syksyn ja ensi vuoden aikana. YK:ssa on parhaillaan neuvoteltavana kokonaisvaltainen terrorismin vastainen yleissopimus. Suomi pyrkii EU:n jäsenenä vaikuttamaan siihen, että sopimus hyväksyttäisiin mahdollisimman nopeasti.

Arviomme mukaan Suomeen ei kohdistu mitään erityistä terrorismiuhkaa. Ottaen kuitenkin huomioon nykyisen kansainvälisen uhkan luonteen emme voi jäädä toimettomiksi omassa maassammekaan. Erinäisiin varo- ja valmiustoimiin on ryhdyttäväja on ryhdyttykin. Korostan, että mihinkään paniikkiin ei Suomessa kuitenkaan ole aihetta.

---

Sisäasianministeri Ville Itälä

Kansainvälinen tilanne sekä kansalaisten terveys ja turvallisuus Suomessa

(Muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Suomi on kansalaistensa turvallisuuden varmistamiseksi ryhtynyt toimiin niin kansallisesti kuin Euroopan unioninkin tasolla. Terrorismin muodostama uhka Suomessa on kuitenkin edelleen vähäinen. Suojelupoliisin tutkimuksissa ei ole tullut esille mitään sellaista, mikä viittaisi terrori-iskuja olevan valmisteilla Suomea tai Suomessa olevia kohteita vastaan. Näin siitäkin huolimatta, että maassamme on todettu olleen henkilöitä, joilla on yhteyksiä kansainväliseen terrorismiin.

Euroopan unionin oikeus- ja sisäasiainneuvosto päätti Yhdysvalloissa tapahtuneita terrorihyökkäyksiä seuranneessa ylimääräisessä kokouksessaan syyskuun 20 päivänä laajasta terrorismin vastaisesta toimenpideohjelmasta. Ohjelman mukaisesti laaditaan uusia säädöksiä sekä tehostetaan yhteistyötä ja tietojenvaihtoa. Ohjelmaa toteutetaan jäsenvaltioiden ja unionin toimin sekä yhteistyössä erityisesti Yhdysvaltain kanssa.

Neuvosto päätti tehostaa voimakkaasti yhteistyötä terrorismin torjunnassa ja terroriuhan arvioinnissa. Jäsenvaltioiden poliisi-, tiedustelu-, pelastus- ja syyttäjäviranomaiset ovat kokouksissaan vertailleet tietojaan ja kokemuksiaan sekä etsineet mahdollisia uusia keinoja uhan vähentämiseksi. Yhdysvaltain edustajat ovat osallistuneet osaan näistä kokouksista ja esittäneet omia näkemyksiään ja toiveitaan.

Euroopan poliisivirastoon Europoliin perustettu jäsenvaltioiden terrorismin torjunnan asiantuntijoista koostuva ryhmä on aloittanut työnsä. Se kerää ja analysoi tilannetta koskevaa tietoa ja laatii niiden perusteella neuvostolle uhka-arvion, jossa arvioidaan terrori-iskujen mahdollisia kohteita, tekotapoja ja vaikutuksia jäsenvaltioiden turvallisuuteen.

Jäsenvaltiot ovat sitoutuneet osaltaan tehostamaan omia toimiaan terroristien paljastamiseksi. Jäsenvaltiot tulevatkin laatimaan yhteiset säännöt siitä, miten henkilötarkastuksia palautetaan yhteistoiminnassa sisärajoille terrori-iskun tapahduttua. Sen sijaan luopumisesta Schengenin järjestelmän mukaisista avoimista sisärajoista ei ole keskusteltu.

Toimet keskitetään unionin ulkorajoille. Tarkastuksia unionin ulkorajoilla onkin tehostettu, myös Suomessa. Samoin viisumien ja oleskelulupien myöntämisessä noudatetaan erityistä valppautta. Yhdysvalloissa tapahtuneiden terrori-iskujen myötä ollaan saatu konkreettinen esimerkki suomalaisen viisumikäytännön toimivuudesta. Terrorismista sittemmin epäilty henkilö ei viisumia onnistunut Suomeen saamaan eikä siten kyennyt maahamme saapumaan.

Samalla kun sisäisen ja ulkoisen turvallisuuden kysymykset ovat nousseet EU-politiikan keskiöön, on unioni kiirehtimässä Tampereen Eurooppa-neuvoston asettamia tavoitteita vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen toteuttamisesta. Unionin tavoitteena tulee olla entistä yhtenäisempi ulkorajapolitiikka ja ulkorajojen tehokas valvonta. Suomi onkin nostanut Eurooppa-neuvostossa esille aloitteen Euroopan ulkorajafoorumin perustamisesta. Kyseisellä foorumilla ulkorajavalvonnasta vastaavien viranomaisten operatiiviset johtajat voisivat keskustella alan kehittämistarpeita. Hankkeeseen on suhtauduttu lähtökohtaisen myönteisesti ja viimeksi eilen jäsenvaltioiden pysyvät edustajat EU:ssa pitivät tarpeellisena kehittää rajapäälliköiden aktiivista tietojenvaihtoa ja tapaamisia ulkorajavalvonnan yhdenmukaistamiseksi kaikissa jäsenmaissa.

Samalla kun yhteistyötä tiivistetään EU:n sisällä, tulee huolehtia yhteistoiminnasta myös Venäjän viranomaisten kanssa. Sekä poliisi että rajavartiolaitos ovat luoneet kiinteät yhteistyömekanismit venäläisten virkaveljiensä kanssa. Myös terrorismin torjunnassa Venäjän viranomaisten entistä aktiivisempi osallistuminen kansainväliseen yhteistyöhön on nähtävä myönteisenä piirteenä. Näillä toimilla kyetäänkin osaltaan ennaltaehkäisemään rajan yli tapahtuvan rikollisuuden leviäminen.

Arvoisa puhemies!

Minun on vaikea ymmärtää sitä ajattelemattomuutta, joka on saanut jotkut kansalaisistamme lähettämään jauhekirjeitä tilanteessa, jossa pernaruton levittäminen kirjeitse Yhdysvalloissa oli todettu. Onneksi maassamme esiintynyt ilkivaltainen jauhekirjeiden lähettäminen on vähenemässä. Tällainen toiminta on kuitenkin jo nyt haitannut yhteiskunnan perustoimintoja.

Yhdestäkään jauhekirjeestä Suomessa ei ole löydetty pernaruttobakteeria. Nyttemmin näissä asioissa suhtaudutaan eri tavalla kotimaasta lähetettyihin kirjeisiin kuin ulkomailta tulleisiin. Toimenpiteet keskitetään viimeksi mainittuihin. Tätä käytäntöä voidaan pitää perusteltuna; mahdollisuudet hankkia pernaruttobakteeria Suomessa ovat käytännössä olemattomat.

Toistaiseksi biologisissa terrori-iskuissa Yhdysvalloissa on käytetty ainoastaan pernaruttoa. Se tarttuu vain bakteerien fyysisen koskettelun tai hengitystiehyeisiin joutuvien itiöiden välityksellä. Tartunnan saaneiden paranemisennuste on hyvä. Julkisuudessa on mainittu muitakin mahdollisia biologisia aseita, joista pelottavin on isorokkovirus. Virusta on ainoastaan Yhdysvaltain ja Venäjän viranomaisten hallussa. Sen joutumisesta vääriin käsiin ei ole saatu tietoa.

Suomessa viranomaiset ovat seuranneet tilanteen kehittymistä tarkasti ja viranomaisten yhteistyö on toiminut hyvin ja suunnitellusti. Erityisesti poliisin, terveysviranomaisten, pelastusviranomaisten ja Suomen Postin välinen yhteistyö jauhekirjeistä aiheutuneiden ongelmien selvittelyssä on ollut esimerkillistä.

Yhdysvaltain terrori-iskujen jälkeen on eri puolilla maailmaa keskitytty myös terroristijärjestöjen ja terroritoiminnan tukemiseen tarkoitettujen varojen jäljittämiseen. Keskusrikospoliisin rahanpesun selvittelykeskus on aktiivisesti yhteistyössä muiden vastaavien ulkomaisten viranomaisten kanssa tiivistänyt yhteistyötä entisestään. Mahdollisia epäilyttäviä tilejä on pyritty selvittämään yhdessä rahoitustarkastuksen kanssa. Suomen osalta on tärkeää ratifioida mahdollisimman nopeasti asiaa koskeva kansainvälinen yleissopimus. Tämän jälkeen meillä on edellytykset arvioida, tarvitaanko ja missä laajuudessa viranomaisten toimivaltuuksien tarkistamista.

Monet terroristijärjestöt rahoittavat toimintaansa osallistumalla huumausaineiden tuotantoon ja salakuljetukseen. Tämän vuoksi myös kansainvälisen huumausainerikollisuuden torjunnan tehostamisella voidaan tukea terrorismin torjuntaa.

Pelastusviranomaiset ovat sisäasiainministeriön pelastusosaston johdolla tehostaneet eri viranomaisten yhteistoimintaa koskevia järjestelyjä ja toimintasuunnitelmia erityisesti paikallistasolla. Samoin pelastusosaston johdolla on tarkasteltu mahdollisen biologisin tai kemiallisin asein suoritetun terrori-iskun vaikutuksia sekä viranomaisten toimintavalmiuksia tällaisissa tilanteissa.

Myös kansalaisten suojautumismahdollisuuksia on kartoitettu. Väestönsuojissa, jotka ovat 24 tunnin käyttöönottovalmiudessa on paikka suurimmalle osalle väestöä. Henkilökohtaisten suojalaitteiden, kuten kaasunaamareiden hankkimista koko väestölle ei voida pitää tarpeellisena eikä tarkoituksenmukaisena. Esimerkiksi kaasunaamaria tulisi jatkuvasti kuljettaa mukana, jotta sen tarjoama suoja voitaisiin hyödyntää.

Strategisesti tärkeiden kohteiden, kuten ydinvoimaloiden, turvallisuustason riittävyys on selvitetty. Sekä ydinlaitosturvallisuus että ydinmateriaalin valvonta on hoidettu kiitettävällä tavalla. Esimerkiksi ydinvoimalaitoksiin ei oteta enää vastaan muita kuin ennalta tunnettuja vieraita. Turvajärjestelyt ovat erittäin tiukat eikä ilman teknistä tarkastusta ole mahdollisuutta päästä ydinvoimala-alueelle. Ydinmateriaalin varastointi hoidetaan voimala-alueilla tarkasti vartioituna. Itse voimalaitosten rakenne perustuu toisiaan korvaaviin turvajärjestelyihin. Sekä itse voimalaitoksen että reaktorirakennuksen kuoret suojaavat ydinreaktoria tehokkaasti hyvinkin voimakkailta ulkopuolisilta iskuilta.

Kansainvälisen terrorismin torjunta onnistuu vain laaja-alaisella viranomaisyhteistyöllä. Keskeistä on suunnata vastatoimet estämään mahdolliset iskut jo niiden suunnittelu- ja valmisteluvaiheessa. Avainasemassa ovat tällöin tiedonhankintaan keskittyvät eri maiden tiedustelupalvelut ja turvallisuuspoliisit ja niiden luottamukseen perustuva operatiivinen tiedonvaihto.

Poliisiviranomaisten resursseilla kyetään toistaiseksi suorittamaan vaadittavat tehtävät ja varmistamaan kansalaisten turvallisuus. Valmiustason nosto on kuitenkin väistämättä johtanut lisämenoihin eri viranomaistahoilla. Onkin selvää, että tilanteen pitkittyessä tulee suorittaa arvio voimavarojen riittävyydestä jatkossa.

Kuten edellä totesin, suojelupoliisin arvion mukaan terrorihyökkäyksen uhka ei tällä hetkellä kohdistu Suomen alueeseen eikä suomalaisiin. Täten voin tällä hetkellä vakuuttaa, ettei kansalaisten terveys tai turvallisuus ole tässä suhteessa uhattuna.