Arviointi: Suomen ympäristö- ja luonnonvarayhteistyö tuottanut kehitystuloksia ja yrityskumppanuuksia
Suomen kehitysyhteistyö on vahvistanut metsien ja veden kestävää käyttöä, parantanut puhtaan energian saatavuutta sekä tukenut katastrofiriskien hallintaa useissa kumppanimaissa, ilmenee uudesta riippumattomasta evaluoinnista. Arviointi tarkasteli vuosien 2010–2024 ympäristö- ja luonnonvarasektorien tuloksia sekä yksityisen sektorin yhteistyömahdollisuuksia.
Vaikutukset näkyivät metsien suojelussa ja puhtaan veden sekä jätehuollon saatavuudessa: Suomen tuella 6,7 miljoonaa hehtaaria metsää on suojeltu, ennallistettu ja hoidettu kestävästi ja 2,5 miljoonalla ihmisellä on nyt pääsy parempiin vesi- ja sanitaatiopalveluihin.
Tansaniassa tuettujen yhteisöjen hallinnoimissa metsissä metsäkato oli vain 0,88 %, kun se ympäröivillä alueilla oli 5,44 %. Lisäksi esimerkiksi 5,7 miljoonaa ihmistä sai puhdasta energiaa käyttöönsä, ja sään ääri-ilmiöiden ennakkovaroitusjärjestelmiä on kehitetty yli 40 maassa vahvistaen maiden katastrofivalmiutta.
Vasta vuonna 2023 mukaan tullut biodiversiteettitavoite jäi heikommin integroiduksi Suomen kahdenvälisissä ohjelmissa, mutta tuloksia on saavutettu aiheen parissa toimivien kansalaisjärjestöjen ja monenkeskisten organisaatioiden kautta. Monilla aloilla Suomi on tukenut ennen kaikkea hallinto- ja tietojärjestelmien kehittämistä, joiden pysyvyys riippuu jatkotoimista ja riittävistä resursseista.
Vähentynyt rahoitus uhkaa Suomen kyvykkyyttä
Haasteita aiheuttivat erityisesti kehitysyhteistyön pilottihankkeiden jääminen ilman jatkoa, puutteellinen rahoitus sekä paikallisten olosuhteiden riittämätön huomiointi. Kehitysyhteistyöresurssien supistuminen on lisäksi heikentänyt tulosten kestävyyttä ja Suomen toimintakykyä.
Joitakin yksityisen sektorin toimijoita on lähtenyt yhteistyöhön mukaan eri sektoreilla. Evaluoinnin mukaan suomalaisyrityksille avautuu mahdollisuuksia etenkin suurten kansainvälisten rahoitusohjelmien hankinnoissa, esimerkiksi digitaalisten ympäristöpalveluiden alueella. Osallistumista kuitenkin vaikeuttavat pitkät hakuprosessit, epävarmat rahoituspolut ja haasteet siirtyä piloteista kaupalliseen toimintaan.
Arviointi korostaa tarvetta selkeämmälle yrityspolulle ympäristö- ja luonnonvarasektoreilla sekä vahvemmalle tekniselle tuelle, jotta Suomen osaaminen muuttuisi kestäväksi markkinaosallistumiseksi. Resurssien väheneminen kasvattaa kuilua poliittisten tavoitteiden ja käytännön toteutuskyvyn välillä.
Teknologisten ratkaisujen rinnalle luontopohjaisia ratkaisuja
Evaluoinnin esittelytilaisuuden avauspuheessaan kehityspolitiikan alivaltiosihteeri Pasi Hellman korosti evaluoinnin ajankohtaisuutta sekä muuttuvaa globaalia toimintaympäristöä. Hän nosti esiin muutokset monenkeskisessä järjestelmässä sekä ulko-, turvallisuus-, kauppa- ja kehityspolitiikan vahvat kytkökset. Lisäksi globaalissa kehitysrahoituksen muutoksessa yksityisellä sektorilla on kasvava rooli kestävän kehityksen ratkaisuissa. Laura Rajaniemi ulkoministeriön ilmasto- ja ympäristödiplomatian yksiköstä kiitti evaluointitiimiä ja piti tervetulleena biodiversiteettiin liittyvää eteenpäin katsovaa suositusta, erityisesti mahdollisuutta vahvistaa tavoitetta monenkeskisten kehityspankkien työssä. Suomen vahvuusalueisiin keskittyminen on toisaalta haastavaa, sillä kahdenvälisiä metsäsektorin hankkeita on jäljellä enää yksi ja luonnonvarasektorin hankkeita kaksi.
Ohjelmatukijärjestöjen puheenjohtajat Anne Tarvainen (WWF Suomi) ja Hanna Matinpuro (Siemenpuu-säätiö) korostivat kansainvälisiin biodiversiteettisitoumuksiin liittyvää rahoitusvajetta. Ympäristö-, luonnonvara- ja biodiversiteettitavoitteiden rahoitus edellyttää sekä yksityisen sektorin panosta että julkista kehitysyhteistyörahoitusta. Teknologisten ratkaisujen rinnalla tarvitaan luontopohjaisia ratkaisuja. He muistuttivat, että luonnon monimuotoisuuden heikkeneminen on uhka kansalliselle turvallisuudelle, kuten myös tuore Britannian julkaisema raportti toteaa. Jatkokeskusteluilta toivottiin kokonaisvaltaista yhteiskunta- ja ympäristönäkökulmaa sekä ympäristö- ja ilmastosopimusten keskinäisten kytkösten huomioimista.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtava asiantuntija Janne Peljo totesi, että suomalaisyrityksillä on tutkitusti Euroopan kärkitasoa oleva vihreän siirtymän osaaminen. Yritykset ovat hyvin asemoituneita vastaamaan globaaleihin kestävän kehityksen haasteisiin, myös biodiversiteettiin liittyviin. Suomalaisten ympäristöalan tuotteiden ja palvelujen vienti on kaksinkertaistunut kymmenessä vuodessa, ja tätä potentiaalia tulisi hyödyntää paremmin kansainvälisesti. Peljon mukaan Suomessa kehitteillä olevat teknologiat ovat muutaman vuoden kuluttua valtavirtaa maailmanlaajuisesti. Samalla on tärkeää tunnistaa ne alueet, joihin suomalainen osaaminen sopii parhaiten.
Evaluointi perustui kattavaan näyttöön, joka sisälsi asiakirja- ja paikkatietoanalyysia, haastatteluja, vertailuja verrokkimaihin, ja suomalaisyrityksille suunnatun kyselyn. Evaluoinnin tulokset ja suositukset esiteltiin 26.2.2026 ministeriölle sekä kotimaan ja ulkomaan sidosryhmille. Evaluoinnista laaditaan ulkoministeriön johdonvastine.