Reform av beskattningen och finansieringen av trafiken

Elinkeinojen logistiikkakustannukset vaikuttavat Suomen kilpailukykyyn suhteessa keskeisiin kilpailijamaihin. Suomen etäisestä sijainnista ja liikenneyhteyksien vähäisistä vaihtoehdoista johtuen kansainvälisen sääntelyn vaikutus logistisille kustannuksille on merkittävä. Suomen logistiikkakustannuksiin voidaan vaikuttaa kansallisilla veroratkaisuilla ja liikenteen kustannuksiin vaikuttavan ohjauksen (esimerkiksi päästökauppa ja jakeluvelvoite) toimeenpanossa käytettävissä olevilla joustoilla ja näihin kytkeytyvillä kansallisilla toimenpiteillä, kuten esimerkiksi käyttövoimamurroksen edistämisellä.

Kotitalouksiin kohdistuvien liikenteen kustannusten nykytilaa ja kehitystä voidaan arvioida tilastojen ja politiikkavalmistelussa tuotetun kirjallisuuden avulla. Tietopohja mahdollistaa julkisen vallan toimenpiteistä seuraavien kotitalouksien liikenteen kustannuksista määräävien tekijöiden tunnistamisen ja niiden merkityksen kuvaamisen osana elinkustannusten kokonaisuutta. Arvioissa voidaan ottaa huomioon ansiotasot ja alueellisuus. Samalla voidaan arvioida, mihin julkisen vallan toimesta asetettuihin kustannustekijöihin vaikuttamalla olisi mahdollista hillitä kotitalouksien kustannuksia, mitä nämä toimenpiteet olisivat ja tarjoaako lainsäädäntö ja kansallinen päätösvalta mahdollisuuksia ottaa niitä käyttöön.

Suomea kansallisesti ja EU-tasolla sitovien liikenteen päästötavoitteiden kustannustehokas toteuttaminen vaikuttaa Suomen kilpailukykyyn, arjen ostovoimaan ja julkiseen talouteen. Osa toimenpiteistä asetetaan EU-tasolla mahdollisin kansallisin liikkumavaroin (kuten päästökauppa ja jakeluvelvoite) ja osasta päätetään kansallisesti niin sanotun taakanjakosektorin sisällä. Jo tällä vuosikymmenellä Suomen taakanjakosektorin päästökiintiö pienenee vuosittain ja päästövähennyksiä tarvitaan lisää kiintiön pienetessä. Liikennesektoria koskevia toimenpiteitä arvioidaan paitsi päästövähennystavoitteiden myös kustannustehokkuuden näkökulmasta liikenteen verotuksen ja rahoituksen uudistamishankkeen yhteydessä.

Suomessa liikenteen verotusta ovat pitkään määritelleet valtion fiskaaliset tavoitteet ja sittemmin ympäristötavoitteet. Tavoitteet ovat tähän saakka tukeneet toisiaan, eli ympäristöperusteisuutta sisältävä verotus on tuottanut runsaasti verotuloja. Päästöohjaus on toiminut tarkoitetulla tavalla ja se yhdessä etenkin liikenteen energiatehokkuuden kehittymisen kanssa on johtanut liikenteen veropohjan heikentymiseen. Samalla liikenteeseen on kohdistettu veronkevennyksiä ja verotasot ovat muutoinkin alentuneet reaalisesti. Toisaalta käyttövoimamurros on avainasemassa päästövähennyssitoumusten saavuttamisessa sekä liikkumisen kustannusten alentamisessa pitkällä aikavälillä. Osaltaan liikenneverkon korjausvelan tasainen kasvu asettaa haasteita rahoituksen riittävyydelle ja lisää paineita liikennejärjestelmän rahoituksen ennakoitavuudelle ja kehittämiselle.

Työn ensimmäinen vaihe aloitetaan marraskuussa 2024 ja se päättyy kesäkuussa 2025. Työn toisessa vaiheessa asetettavan työryhmän toimikausi alkaa elokuussa 2025 ja päättyy lokakuussa 2026. Tarvittaessa talouspoliittinen ministerivaliokunta voi linjata toimikauden muutoksesta.

Talouspoliittista ministerivaliokuntaa tiedotetaan työn etenemisestä eri vaiheissa. Talouspoliittinen ministerivaliokunta päättää mahdollisista jatkotoimista työryhmän valmistelun pohjalta.