Digitala transport- och kommunikationstjänster görs tillgänliga. Åtgärdsprogram 2017-2021.

Mål och resultat

Tässä ohjelmassa painopisteenä on yleisten digitaalisten palvelujen soveltuminen mahdollisimman monelle. Toisena painopisteenä on fyysistä esteettömyyttä koskevan tiedon saatavuus ja välittyminen palvelujen tuottajien käyttöön. Koska pelkkä sähköisten palvelujen kehittäminen ilman itse fyysisiä palveluja ei ole kestävä ratkaisu, ohjelmassa tuodaan esiin myös se, että liikennejärjestelmää – mukaan lukien kalusto, infrastruktuuri, asiakaspalvelu ja liikenteen perinteinen tiedotus – tulee jatkuvasti kehittää entistä esteettömämmäksi. Liikenteen yleinen esteettömyys ei kuitenkaan ole tässä ohjelmassa keskiössä.
Toimenpideohjelmassa esitetään tärkeimpiä, lyhyellä tähtäimellä toteutettavissa ja seurattavissa olevia, konkreettisia toimia liikenteen ja viestinnän sähköisten palvelujen yhdenvertaisuuden lisäämiseksi. Ohjelmassa otetaan myös kantaa siihen, miten vastuu jakautuu viranomaisten kesken.

Ohjelma kattaa sekä liikenteen että viestinnän digitaaliset palvelut ja se on suunnattu pääasiassa liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalle, mutta se toimii ohjenuorana myös tuotekehittelijöille, palvelujen tarjoajille ja tuottajille, tutkimus- ja kehittämiskeskuksille sekä kansalaisjärjestöille ja kenelle tahansa muulle liikenteen tai viestinnän alan toimijalle sekä mallina muille hallinnonaloille.

Sammandrag

Toimenpideohjelman painopisteenä on yleisten digitaalisten palvelujen soveltuminen mahdollisimman monelle. Toisena painopisteenä on fyysistä esteettömyyttä koskevan tiedon saatavuus ja välittyminen palvelujen tuottajien käyttöön. Ohjelma kattaa sekä liikenteen että viestinnän digitaaliset palvelut ja se on suunnattu pääasiassa LVM hallinnonalalle.

Utgångspunkter

Yksi lähtökohta nyt suunnitellulle yhteiselle ohjelmalle on edistää liikenne palveluna - konseptia. Sen avulla voitaisiin merkittävästi helpottaa julkisten liikennepalvelujen saatavuutta sellaisille matkustajille, joiden on nykyisin vaikea käyttää joukkoliikennettä kuten aisti- tai liikuntavammaisille henkilöille. Näin voitaisiin myös edistää yhteiskunnan kuljetuskustannusten kurissa pitämistä. Mitä enemmän kansalaiset pystyvät käyttämään kaikille soveltuvia palveluja sen vähemmän tarvitaan yhteiskunnan tukemia kuljetus- ja apuvälinepalveluja. Tämä edellyttää kuitenkin sitä, että esimerkiksi uusia mobiilisovellutuksia suunniteltaessa kiinnitettäisiin erityistä huomiota niiden käytettävyyteen ja esteettömyyteen ja sitä, että uudet operaattorit ymmärtäisivät, mitä odotuksia eri käyttäjäryhmillä on liikennepalveluiden suhteen.