Sosiaaliturvan uudistaminen etenee kannanottojen luonnoksen pohjalta
Sosiaaliturvakomitea kokoontui maanantaina 24.5. työstämään kannanottoja sosiaaliturvan uudistamiseksi.
Sosiaaliturvakomitean puheenjohtajisto on luonut kannanottojen rakenteesta luonnoksen, josta komitea kävi ensimmäisen lähetekeskustelun. Komitea keskusteli erityisesti siitä, mitkä kannanotot otetaan jatkotyöstettäväksi. Kannanotot tulevat muodostamaan rungon komitean välimietinnölle eli sosiaaliturvan uudistamisen tiekartalle. Kannanotot perustuvat komitean määrittelemiin sosiaaliturvan ongelmakokonaisuuksiin, joita komitean jaostot ovat konkretisoineet työssään.
Kannanottojen aiheet ja niiden jatkokäsittely
Sosiaaliturvan monimutkaisuus
Komitean puheenjohtajisto on luonut monimutkaisuuden ongelmakokonaisuudesta kuusi kannanoton luonnosta. Komitea jatkaa niiden kaikkien valmistelua:
1.1 Etuuksia on paljon ja niissä jokaisessa on omat määräytymisperusteet
1.2 Tulokäsitteissä ja haku- ja maksuajankohdissa on (tarpeetonta) vaihtelua
1.3 Perhekäsitteessä ja läheissuhteiden huomioimisessa on vaihtelua
1.4 Toimeenpanon monimutkaisuus: Tieto ei kulje viranomaisten välillä
1.5 Toimeenpanon monimutkaisuus: Asiointipalvelut ovat hajanaisia
1.6 Tietovarantojen ja analytiikan hyödyntämisen kysymykset
Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittaminen
Ansiotyön ja sosiaaliturvan yhteensovittamisesta puheenjohtajisto nosti esiin viisi aihetta kannanottoja varten. Komitean kokouksessa todettiin, että kannanottoja voisi yhdistellä isommiksi, ilmiölähtöisiksi kokonaisuuksiksi. Muutoin työ jatkuu puheenjohtajiston aihe-ehdotusten mukaisesti.
2.1 Työelämän muutos (ja osittaisen työskentelyn tukeminen)
2.2 Yrittäjyys ja sosiaaliturva
2.3 Sosiaaliturvajärjestelmän kannustinloukut
2.4 Opiskelu ja osaamisen kehittäminen
2.5 Työkyvyttömyyden perusteella maksettavat etuudet ja osittainen työskentely
Viimesijainen turva, perusturva ja asuminen
Komitea otti jatkokäsittelyyn puheenjohtajiston ehdottamat kolme kannanoton aihetta viimesijaisen turvan, perusturvan ja asumisen kokonaisuudesta. Komitean keskustelussa todettiin, että asumisen tukemisen uudistaminen olisi ajallisesti ensisijaisin.
3.1 Toimeentulotuki perusturvan täydentäjänä
3.2 Toimeentulotuki perusturvan sijasta
3.3 Asumismenot ja niiden korvaaminen asumistuilla ja toimeentulotuella
Palvelujen ja etuuksien yhteensovittaminen
Komitea päätti ottaa jatkokäsittelyyn myös kaikki kolme palvelujen ja etuuksien yhteensovittamisen kannanottoluonnosta. Keskustelussa kiinnitettiin huomiota tietopohjan vahvistamisen tarpeeseen.
4.1 Palvelu- ja etuusjärjestelmien erot tarkoituksessa, tavoitteissa ja toimintalogiikassa
4.2 Palveluihin osallistuminen ei ole etuudensaajille kannustavaa tai velvoittavaa
4.3 Etuus- ja palvelupolun toimimattomuus yksilön kannalta.
---
Lisäksi valmistellaan kannanotto syksyn kokoukseen opiskelun aikaisen toimeentulon ja osaamisen kehittämisestä.
Horisontaaliset läpileikkaavat teemat
Komitean ja jaostojen työskentelyssä on lisäksi tullut esiin muutamia keskeisiä tietotarpeita, joista tehdään selvitystyötä kannanottoja läpileikkaavina teemoina. Näitä ovat: sosiaaliturvan rahoitus, työelämän murros sekä asumis- ja työperusteinen sosiaaliturva ja liikkuvuus. Komitea jatkaa keskustelua myös digitalisaation lisäämisestä läpileikkaavaksi teemaksi. Läpileikkaavia teemoja käsitellään komitean seuraavissa kokouksissa.
Puheenjohtajisto ja jaostot jatkavat kannanottojen työstämistä komitean ohjauksessa. Puheenjohtajiston uusin luonnos kannanottojen rakenteesta julkaistaan komitean muun kokousmateriaalin tavoin kokoustiedotteen liitteenä.
Sosiaaliturvan valinnat ja perusperiaatteet
Sosiaaliturvakomitea keskusteli kokouksessaan myös Valinnat ja perusperiaatteet –raporttiluonnoksesta. Raportin tavoitteena on nivoa yhteen sosiaaliturvan uudistamisen kannalta poikkileikkaavia perusvalintoja. Raportin kokoaa tutkimus- ja arviointijaosto. Jaosto kuvaa raportissa muun muassa neljä sosiaaliturvan keskeisintä perusperiaatetta:
Syyperusteisuus
Nykyjärjestelmä on laajalti syyperusteinen. Yksinkertaisimmillaan syyperusteisuus voi tarkoittaa sosiaaliturvan myöntämistä vaikkapa iän perusteella, mutta sosiaaliturvassa on myös monimutkaisemmin määrittyvää syyperusteisuutta.
Velvoittavuus
Velvoittavuus on nykyjärjestelmässä keskeistä esimerkiksi työttömyysturvassa. Velvoittavuuden suhteen on keskeistä ratkaista muun muassa, mikä on velvoittavuuden yhteiskunnallinen tavoite, missä etuuksissa velvoittavuus on oleellista ja millaisia velvoitteita etuuksiin kannattaa lisätä. Velvoittavuudesta käytetään usein myös termiä ’vastikkeellisuus’.
Yksilökohtaisuus
Nykyjärjestelmä on laajalti yksilökohtainen. Jotkin etuudet ovat perhekohtaisia. Perhekäsitteessä tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset haastavat uudistamaan tätä sosiaaliturvan perusperiaatetta.
Sosiaaliturvan taso
Sosiaaliturvassa etuuksien taso ja peruste vaihtelevat. Sosiaaliturvan tasoon liittyviä kysymyksiä ovat muun muassa kannustimien ja velvoitteiden vaikutus turvan tasoon, mahdollinen enimmäiskesto sekä se, millaista elintasoa eri etuuksien pitäisi turvata. Tasoon vaikuttaa myös julkisten menojen ja tulojen suhde.
Valinnat ja perusperiaatteet –raportti valmistuu sosiaaliturvakomitean ongelmaraporttien tavoin vuoden 2021 aikana.
Sosiaaliturvakomitean työ syksyllä 2021
Sosiaaliturvakomitea kokoontuu seuraavan kerran syyskuussa. Syksyn kokouspäivät ja alustavat aiheet ovat:
Syyskuun kokous 6.9.
• Sosiaaliturvajärjestelmän menojen ja rahoituksen kuvaus • Väestörakenteen muutos -selvitys (STN) • Jatkuva oppiminen ja opiskelun aikainen toimeentuloturva • Toimeentulotukityöryhmän työn esittely
Lokakuun työpaja 4.10.
• Kannanottojen työstäminen
Lokakuun kokous 11.10.
• Perusturvan riittävyyden arviointi • Kannanottojen työstäminen
Marraskuun työpaja 8.11.
• Kannanottojen työstäminen • Välimietinnön rakenteen suunnittelu
Marraskuun kokous 29.11.
• Sosiaaliturvan asumisperusteisuus/työperusteisuus ja liikkuvuus • Työelämän murros • Kannanottojen työstäminen
Liitteet:
Lisätietoja:
sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja, tutkimusprofessori Pasi Moisio, p. 029 524 7228, [email protected]
viestintäasiantuntija Tuulia Nieminen, p. 0295 163 635
osastopäällikkö Heli Backman, p. 0295 163 668
johtaja Liisa Siika-aho, p. 0295 163 085
johtaja Essi Rentola, p. 0295163155
Pasi Moisiota lukuun ottamatta sähköpostiosoitteet muotoa [email protected]